Suomen Työterveyshoitajaliitto selvitti jäseniltään työterveyshoitajien kokemuksia tulostavoitteiden asettamisesta, seurannasta ja vaikutuksista. Elokuussa 2026 toteutettuun kyselyyn vastasi 200 henkilöä ja vastaajista 84 prosenttia työskenteli yksityisellä terveyspalvelualalla.
Tulostavoitekyselyn mukaan työterveyshoitajien tavoitteissa painottuu laskutus, eivätkä ne huomioi työterveyshoitajan työn kokonaisuutta. Vastaajista 51 prosenttia piti tavoitettaan melko tai erittäin kohtuuttomana. Kaksi kolmesta vastaajasta kokee tulostavoitteiden heikentävän työhyvinvointiaan.
Vaikutusmahdollisuudet tavoitteisiin ovat vähäiset
Vastaajista 79 prosenttia kertoi, että henkilökohtaisen tulostavoitteen asettaa organisaation johto. Lähes kuusi kymmenestä ei voinut vaikuttaa tavoitteeseensa lainkaan.
Liiton mukaan työntekijän vähäiset vaikutusmahdollisuudet lisäävät riskiä siitä, ettei tavoitteessa oteta riittävästi huomioon työn sisältöä, asiakaskunnan rakennetta tai muita tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavia tekijöitä.
”Tulostavoite ei voi olla aidosti oikeudenmukainen, jos se asetetaan tuntematta työn arkea. Työntekijän pitää voida osallistua tavoitteen määrittelyyn ja tuoda esiin oman työnsä erityispiirteet”, sanoo järjestöpäällikkö Eve Becker.
Laskuttamaton työ jää tavoitteissa näkymättömäksi
Laskutusastetavoite oli määritelty 92 prosentille vastaajista. Yleisin tavoitetaso oli 67–72 prosenttia. Laskuttamattomaan työhön kuluu 21–30 % työajasta, jonka ilmoitti 38,5 % vastaajista. Tällaista työtä ovat esimerkiksi kirjaaminen, asioiden selvittäminen, sisäiset palaverit, koulutukset ja moniammatillinen yhteistyö.
Jos välttämätöntä laskuttamatonta työtä ei oteta tavoitteessa riittävästi huomioon, laskutusaste ei anna kattavaa kuvaa työntekijän työpanoksesta tai työn tuloksellisuudesta.
Asiakasprofiili vaikuttaa tavoitteeseen pääsemiseen
Asiakasprofiili ja asiakkuuksien rakenne olivat avoimissa vastauksissa yleisimmin mainittu este tulostavoitteen saavuttamiselle. Tästä huolimatta vain 7 prosenttia vastaajista kertoi, että asiakasprofiili huomioidaan tavoitteessa.
Työntekijä ei yleensä voi itse vaikuttaa asiakkuuksiensa määrään, asiakkaiden palvelutarpeeseen tai siihen, kuinka paljon asiakkaat ostavat palveluja. Myös asiakassalkkuun liittyvän laskuttamattoman työn määrä voi vaihdella.
Sama laskutustavoite voi tämän vuoksi olla yhdelle työntekijälle kohtuullinen ja toiselle vaikeasti saavutettava.
Yli puolet kertoo, ettei laatua huomioida
Vastaajista 52 prosenttia kertoi, ettei työn laatua huomioida tulostavoitteessa lainkaan. Vain 19 prosenttia arvioi laadun huomioinnin melko tai erittäin hyväksi.
Lähes puolet vastaajista (49 %) koki tulostavoitteiden olevan melko tai erittäin usein ristiriidassa työn laadun tai ammatillisten arvojen kanssa. Vähintään joskus ristiriitaa koki 79 prosenttia.
Avoimissa vastauksissa kuvattiin jännitettä laskutuksen, laadukkaan terveydenhoidon ja ammattietiikan välillä. Vastaajien mukaan euromääräinen tulos voi saada käytännössä enemmän painoarvoa kuin työn laatu tai asiakkaan tarvelähtöinen palvelu.
”Laskutus kertoo laskutetun työn määrästä, ei siitä, onko työ ollut laadukasta ja vaikuttavaa tai onko asiakkaan tarpeita pystytty tukemaan tarkoituksenmukaisesti. Tuloksellisuuden mittareiden pitää tunnistaa työterveyshoitajan työn laajempi tarkoitus ja tavoitteet”, puheenjohtaja Inka Lähteenmäki toteaa.
Tulostavoitteet kuormittavat vastaajia
Vastaajista 66 prosenttia koki tulostavoitteiden heikentävän työhyvinvointiaan ainakin jonkin verran. Lisäksi 78 prosenttia kertoi, ettei työkykyä tai henkilökohtaista elämäntilannetta huomioida tavoiteasetannassa lainkaan.
Liiton mukaan hyvin asetettu tavoite ohjaa työtä ja kannustaa. Jos tavoite ei kuitenkaan vastaa työn todellisia olosuhteita tai siihen ei voi itse vaikuttaa, se voi lisätä kuormitusta ja kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta.
Laskutustavoitteen rinnalle tarvitaan laatua ja vaikuttavuutta
Kyselyn avoimissa vastauksissa toivottiin laskutuksen rinnalle mittareita, jotka kuvaavat muun muassa: työn laatua ja vaikuttavuutta, asiakaskokemusta ja työterveyshuollon tuloksia sekä kehittämistyötä ja muuta organisaatiota hyödyttävää työtä suoritemäärien sijaan.
Vastaajat toivoivat tavoitteiden olevan realistisia, saavutettavia ja työntekijän tilanteeseen suhteutettuja. Tavoitteissa pitäisi huomioida asiakasprofiilin lisäksi poissaolot, koulutukset ja muu välttämätön työ.
Liitto esittää, että tulostavoitteet:
- asetetaan vuoropuhelussa työntekijän kanssa
- suhteutetaan työn todelliseen sisältöön ja käytettävissä olevaan työaikaan
- mukautetaan asiakasprofiiliin ja asiakkuuksien määrään
- joustavat poissaolojen, koulutusten ja työkyvyn perusteella
- tekevät laskuttamattoman mutta välttämättömän työn näkyväksi
- mittaavat laskutuksen rinnalla laatua, vaikuttavuutta ja asiakaskokemusta
- ovat läpinäkyviä ja realistisesti saavutettavissa.
”Tuloksellisuutta voidaan ja pitää seurata. Mittareiden on kuitenkin tuettava laadukasta työterveyshuoltoa eikä ohjattava sen ohi. Työterveyshoitajan työn arvoa ei voida määrittää pelkän laskutusasteen perusteella”, Becker ja Lähteenmäki painottavat.
Lisätiedot
Eve Becker Inka Lähteenmäki
järjestöpäällikkö puheenjohtaja
040-761 7231 050-536 8226
eve.becker@tyoterveyshoitajat.fi inka.koskiaho@gmail.com