Esitämme työkyvyn vahvistamiseen kokonaisuutta, jossa painottuvat ennaltaehkäisy, työpaikkojen toimiva riskienhallinta, sujuvat palveluketjut sekä työterveyshoitajien osaamisen ja asiantuntijaroolin vahvistaminen.
Suomalaisen työelämän muutokset, työikäisen väestön työkyvyn haasteet ja erityisesti psykososiaalisen kuormituksen lisääntyminen edellyttävät nykyistä ennakoivampia ratkaisuja. Työkykyä on tuettava koko työuran ajan, ei vasta siinä vaiheessa, kun se on jo merkittävästi heikentynyt.
Me Suomen Työterveyshoitajaliitossa korostamme, että vaikuttava työterveyshuolto perustuu työpaikkojen tarpeiden tuntemiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja oikea-aikaisiin toimenpiteisiin. Hallitusohjelmatavoitteemme on laadittu työterveyshuollon arjessa havaittujen haasteiden, tutkitun tiedon sekä työpaikkojen muuttuvien tarpeiden pohjalta.
Työkykyä on tuettava koko työuran ajan
Työterveyshuolto tavoittaa suuren osan työikäisestä väestöstä. Siksi sillä on keskeinen asema työkyvyn vahvistamisessa ja työkyvyttömyyden ehkäisemisessä. Oikein kohdennetut ja riittävän varhaiset toimet vähentävät sairauspoissaoloja, tukevat työhön paluuta ja pidentävät työuria.
Kaikilla työpaikoilla tulisi olla käytössä varhaisen tuen malli sekä yhteiset toimintatavat työn muokkaamiseen ja osatyökykyisten työhön paluun tukemiseen. Haluamme vahvistaa työterveyshoitajien ja muiden työkyvyn asiantuntijoiden roolia työkyvyn tukemisessa, esimerkiksi kuntoutustarpeen arvioinnissa sekä yhteistyössä eläke- ja tapaturmavakuuttajien kanssa.
Esitämme myös, että lyhyiden, alle kymmenen päivän sairauspoissaolojen todistuspakosta luovutaan lähtökohtaisesti silloin, kun työnantajalla ei ole perusteltua syytä edellyttää todistusta. Näin työterveyshuollon resursseja voidaan suunnata nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ennaltaehkäisevään työhön ja työkyvyn tukemiseen.
Psykososiaalinen kuormitus on otettava osaksi työpaikkojen riskienhallintaa
Tavoitteenamme on, että jokaisella työpaikalla on toimiva riskienhallinta, joka kattaa fyysisten vaarojen lisäksi psykososiaaliset kuormitustekijät. Riskien arviointi on toteutettava työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä osana työpaikan perusprosesseja.
Erityisesti pienet työpaikat tarvitsevat helppokäyttöisen ja ohjatun mallin riskienhallinnan toteuttamiseen. Esitämme pientyöpaikoille kannustimeksi täyttä Kela-korvausta silloin, kun työpaikkaselvitys on tehty Työterveyslaitoksen pientyöpaikkaprosessin mukaisesti. Samalla haluamme täsmentää psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyä ja hallintaa koskevaa sääntelyä.
Palveluketjujen ja tiedonkulun on toimittava saumattomasti
Haluamme parantaa työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työnantajan välistä yhteistyötä. Työkyvyn kannalta olennaisen tiedon tulee kulkea nopeasti ja tietoturvallisesti. Esitämme, että työterveyshuollon pääsyä olennaisiin asiakas- ja potilastietoihin parannetaan Kanta-palvelujen avulla. Samalla eri toimijoiden hoitovastuita on selkeytettävä, jotta vältetään päällekkäinen työ ja asiakkaiden tarpeeton siirtyminen palvelusta toiseen.
Pidämme erityisen tärkeänä mielenterveyspalvelujen yhteistyön ja hoitoketjujen sujuvuuden parantamista. Toimivilla palveluketjuilla voidaan varmistaa, että työntekijä saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan ja että työkyvyn tukeminen jatkuu katkeamatta.
Osaamiseen on investoitava
Osaamisen on vastattava muuttuvan työelämän tarpeisiin. Esitämme ammatillisen täydennyskoulutuksen vähimmäistasoksi seitsemää päivää vuodessa. Työnantajien tulee mahdollistaa koulutukseen osallistuminen ja seurata täydennyskoulutuksen toteutumista.
Esitämme työterveyshoitajien pätevöittävän koulutuksen rakenteeksi 90 opintopisteen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Koulutuksessa tulee painottaa muun muassa mielenterveyttä, ergonomiaa, digivalmiuksia, työkykyjohtamista, yritysyhteistyötä ja työkykykoordinaattoriosaamista.
Haluamme myös palauttaa aikuiskoulutustuen, jotta ammatillinen kehittyminen ja jatkokouluttautuminen ovat mahdollisia erilaisissa elämäntilanteissa.
Rahoituksen on kannustettava ennaltaehkäisyyn
Haluamme ohjata työterveyshuollon rahoitusta nykyistä vahvemmin ennaltaehkäisyyn ja mitattavaan vaikuttavuuteen. Esitämme ennaltaehkäisevän työterveyshuollon Kela I -korvausten vahvistamista ja korvaustason nostamisen arviointia esimerkiksi 75 prosenttiin.
Työterveyshuollon vaikuttavuutta on seurattava kansallisilla mittareilla. Samalla palvelurakennetta tulee kehittää hoitajapainotteisemmaksi.
Pidämme tärkeänä, että matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut säilyvät ennaltaehkäisevän työterveyshuollon korvausten piirissä.
Työlainsäädännön ja verotuksen on turvattava työntekijöiden asema
Otamme hallitusohjelmatavoitteissamme kantaa myös työntekijöiden asemaa turvaavaan työlainsäädäntöön. Esitämme, että määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää jatkossakin perusteltua syytä.
Lisäksi esitämme, että henkilöperusteisen irtisanomisen edellytykseksi palautetaan vaatimus painavasta syystä. Pidämme tärkeänä, että työlainsäädäntö turvaa työntekijöiden oikeudet ja ehkäisee työelämän epävarmuuden lisääntymistä.
Esitämme myös ammattiyhdistysjäsenmaksujen ja työhuonevähennyksen verovähennysoikeuden palauttamista.
Kutsumme tulevan hallituskauden päättäjät, työmarkkinatoimijat ja työelämän kehittäjät rakentamaan kanssamme järjestelmää, jossa työkykyä vahvistetaan ennakoivasti ja yhdenvertaisesti kaikilla työpaikoilla.
Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme kokonaisuudessaan.
Lisätiedot:
Inka Lähteenmäki
Puheenjohtaja
p. +358 50 536 8226
inka.koskiaho@gmail.com
Eve Becker
Järjestöpäällikkö
p. +358 40 761 7231
eve.becker@tyoterveyshoitajat.fi