Liitto tekee joka toinen vuosi suuremman palkka- ja työsuhdeasioita kattavan jäsenkyselyn ja sen lisäksi muita pienempiä teemakohtaisia kyselyitä. Koska kyselyitä tehdään nykyään paljon, ei ole ihme, että vastausprosentti jäi 30 prosenttiin. Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka vastasitte: vain tätä kautta saamme ajantasaista tietoa jäsentemme työtilanteesta, toiveista ja tarpeista niin työelämän kuin liiton toiminnankin suhteen.
Tietoja vastaajista
Suurin osa vastaajista on ollut työelämässä 11-20 vuotta. Vastaajien kokemusvuodet ovat pikkuhiljaa nousseet vuodesta 2012. Tällä kertaa kyselyyn vastasi muutamia uransa alussa olevia (joukossa 1 % 0-2 vuotta alalla olleita), 2019 heitä oli vastaajissa n. 4 % ja 2017 ei yhtään.
Vastauksia saatiin kaikista paikallisosastoista, joten otos vastaa hyvin liiton jäsenistön näkemyksiä. Valtaosa vastauksista tuli pääkaupunkiseudulta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi olivat hyvin edustettuina.
Tehtävänimikkeet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina vuosien varrella. Suurin osa vastaajista (76 %) on työterveyshoitajia. Vastaavan ja johtavan työterveyshoitajan nimikkeiden määrä laski 2019 edellisessä kyselyssä 17 prosentista 11 prosenttiin ja pitää nyt saman 11 % tason. Muut tehtävänimikkeet ryhmässä oli suuri hajonta, 27 kommenttia sisälsi 20 eri nimikettä. Asiakkuuspäälliköitä oli neljä, Terveydenhoitajia, palvelupäälliköitä ja hallintopäälliköitä muutama.
Työsuhteen laatu oli vakituinen kokopäivätyö 87 prosentilla. Lähes kaikki (97 %) työskentelivät toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella ja loput olivat (vanhempainvapaan tai hoitovapaan) sijaisuksia. Työterveyshoitajien työllisyystilanne on hyvä. Vastaajissa ei ollut työttöminä.
Vastaajat jakaantuivat eri työehtosopimusten piiriin seuraavasti: Terveyspalvelualan tes 66 % vastaajista, KVTES 6 %, AVAINTES 13 %, Valtion Virkaehtosopimus 3 % ja muut työehtosopimukset 7 %. Vastaajissa oli 6 prosenttia enemmän yksityisellä sektorilla työskenteleviä kuin vuonna 2019 ja kunnan Kvtes-sopimuksen piirissä olevien määrä on laskenut kahdessa vuodessa 20 prosentista kuuteen prosenttiin, kunnallisten liikelaitosten osuus noussut 9 -> 13. Tämä vastaa jäsenistön työnantajissa tapahtunutta muutosta. Työehtosopimusten ulkopuolella olevien osuus on noussut 3 -> 6 prosenttiin.
Pätevöittävä koulutus
Vastaajista puolet on saanut pätevöittävän koulutuksen kokonaan työnantajan korvaamana eli sekä osallistumismaksut että koulutukseen käytetyn ajan. Neljäsosa (25 %) maksoi osallistumismaksun kokonaan ja käytti koulutukseen omaa aikaa. Tarkemmin alla kuviossa 1.
Niistä työnantajista, jotka maksoivat koulutuksesta edes osan, lähes neljäsosa (24 %) edellytti sitouttamissopimusta. Sopimusten pituus vaihteli 4 kuukauden ja kolmen vuoden välillä, yleisin vaatimus oli kahden vuoden sitoutuminen työpaikkaan koulutuksen päätyttyä.
Kuvio 1 Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen kustannukset
Palkkaus ja työaika
Työterveyshoitajien kokonaispalkka on vuoden 2021 maaliskuussa 3159 e/kk ja koko vastaajajoukossa keskimäärin 3349 euroa. Tilastokeskuksen mukaan Suomalaisten keskipalkka vuonna 2020 oli 3000 euroa. Noin puolella vastaajista (48 %) kokonaispalkka on 3000 – 3499 euron välillä. Vastaajien keskipalkka on työterveyshoitajien joukossa noussut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 170 euroa ja koko vastaajajoukon keskipalkka noussut 177 euroa. Edellisessä vuoden 2019 kyselyssä työterveyshoitajien palkka oli noussut 2.v aikana 56 e ja koko vastaajajoukon laskenut 32 euroa. Kokemuksen mukana palkka näyttää nousevan, mutta hajontaa on paljon eikä mediaanipalkka nouse tasaisesti kokemusvuosien myötä. Taulukossa 1 on esitelty kokoaikaisten työterveyshoitajien kokonaispalkkoja vuosilta 2010 – 2021.
Taulukko 1. Työterveyshoitajien kokonaispalkka
Jos tarkastelemme palkkoja sopimusaloittain, niin In-house työterveyshuolloissa (Muu sopimus) palkka näyttää olevan korkein, seuraavaksi eniten palkkaa maksetaan mediaanipalkkoja vertaillen Yksityisellä terveyspalvelualalla ja viimeiseksi jää JUKOn piirissä olevat julkiset sopimusalat (Kvtes, Avaintes, valtio). Julkisten sopimusten palkoissa on enemmän vaihteluväliä kuin yksityisellä sektorilla ja sieltä löytyykin sekä alempia että ylempiä palkkoja kuin mitä yksityiseltä sektorilta on ilmoitettu (Kuvio 2).
Kuvio 2. Kokonaispalkat työehtosopimuksittain eriteltynä
Työsuhde-edut ja tulospalkkiot eivät juurikaan nosta palkkatasoa. Palkan lisäksi 79 prosenttia vastaajista saa muita työsuhde-etuja. Yleisimpiä etuja ovat kulttuuri- ja liikuntasetelit (87 %) sekä lounassetelit (39 %). Lisäsi palkkaa voi nostaa tulospalkkio. Tosin pääosa vastaajista (67 %) ei ole saanut tulospalkkioita vuoden 2020 aikana. Mikäli tulospalkkiota on maksettu, niin yleisimmin palkkio on tasolla 500 – 1999 euroa vuodessa tai alle 100 euroa kuukaudessa.
Joustava työaika on käytössä pääosalla vastaajista (89 %). Joustava työaika mahdollistaa oman työn suunnittelun ja auttaa työssä jaksamisessa, mikäli jousto tapahtuu molempiin suuntiin. Lisäksi pääosalla (71 %) on mahdollisuus tehdä etätyötä (vuonna 2019 vain 52 %), joka osaltaan auttaa jaksamaan. Neljäsosa (24 %) tekee ns. harmaata ylityötä eli työtä, joka ei kirjaudu työtunneiksi ja jota ei korvata vapaa-aikana eikä rahana.
Asiakasyritysten ja asiakkaiden määrä
Vastaajista noin neljänneksellä (24 %) on 11-50 asiakasyritystä, viidesosalla (19 %) 51-100 asiakasyritystä ja 5 prosentilla yli 200 yritystä. Neljällätoista prosentilla ei ole lainkaan asiakasyrityksiä (Kuvio 3). Tämä kertoo työterveyshuollossa toimivien moninaisista nimikkeistä ja tehtävänkuvista. Ne, joilla ei ole asiakasyrityksiä toimivat muun muassa esimiestehtävissä, päivystäjinä, työhyvinvointikoordinaattoreina tai ensiapukouluttajina. Myös asiakasmäärät jakautuvat; noin viidesosalla vastaajista (21 %) on 601 – 900 henkilöasiakasta, viidesosalla (20 %) on 901 – 1200 henkilöasiakasta. Myös ääripäitä löytyy; 5 prosentilla on 0-300 henkilöasiakasta ja 7 prosentilla yli 1800 (Kuvio 4).
Kuvio 3. Asiakasyritysten määrä
Kuvio 4. Henkilöasiakkaiden määrä
Mikä olisi kohtuullinen asiakasmäärä?
Asiakkaiden ja asiakasyritysten määrä saatiin kyselyssä linkitettyä niihin vastaajiin, joiden mielestä työ on liian kuormittavaa. Näiden tietojen pohjalta päivitämme liiton suosituksen asiakasmitoituksesta syksyllä.
Esimiehen tausta ja esimieheltä saatu tuki
Vastaajista 81 prosentilla on lähiesimiehenä terveydenhuollon ammattihenkilö. Taso on hieman alempi kuin vuoden 2017 (87 %), mutta korkeampi kuin vuonna 2015 (79 %). Vastaajilta kysyttiin kokevatko he saavansa tukea esimieheltään. Kuusiportaisen asteikon (6 = saa paljon tukea) kahta ylintä arvosanaa käytti 37 % vastaajista. Vastaajista enemmän tukea koki saavansa ryhmä, jonka esimiehenä toimi terveydenhuollon ammattihenkilö. Vastaajista ne, jotka eivät olleet tyytyväisiä esihenkilöltään saamaansa tukeen kaipasivat enemmän aikaa, läsnäoloa, kuuntelemista, palautetta ja kannustusta. Esimiehiltä kaivattiin myös riittäviä resursseja, työmäärän kohtuullistamista ja apua priorisointiin. Lisäksi kaivattiin substanssiosaamista, ammatillista tukea ja apua päätösten tekemiseen. Vastuunottoa peräänkuulutettiin myös ja työterveyshoitajien puolen pitämistä.
Työn kuormittavuus ja epäasiallinen käytös
Sopiva (ei liikaa eikä liian paljon) määrä kuormitusta oli vain 17 prosentilla vastaajista. Reilusti yli kolmasosa vastaajista (39 %, 2019 31 %) koki työn kuormittavan paljon tai liikaa (kuvio 5). Työn sisällön koki kuormittavana 57 % vastaajista. Työssä kuormittavat; työn määrä, ei ennätä tehdä kaikkea niin hyvin kuin haluaisi, jopa lakisääteisen työterveyshuollon toteutuminen kärsii. Työn vaativuuden kuormittuminen näyttäytyy siten että, työterveyshoitajan työnkuva on monipuolistunut valtavasti ja vastuu asioiden hallinnasta on usein työterveyshoitajalla, mikä lisää psykososiaalista/kognitiivista kuormittumista. Yksi isoimmista kuormitus tekijöistä on myös jatkuva muutos, vallitseva tilanteen vaikutus työtehtävien uudelleen organisointiin, uusien ohjelmien ja työkalujen perehtymiseen ei ole kunnolla aikaa. Esimiesten työssä kuormitti se, ettei esimiestyöhön jää kunnolla aikaa. Esille nousivat myös asiakkaiden vaatimukset ja asiakasyrityksen vaatimukset, mihin vastaaminen saattaa olla vallitsevassa hetkessä haastavaa. Tulostavoitteiden nouseminen tai tavoitteisiin pääsemättömyys on edelleen yksi kuormitustekijä.
Kuvio 5. Työn kuormittavuus
Epäasiallista käyttäytymistä omalla työpaikallaan koki 15 % vastaajista (kuten vuoden 2019 kyselyssä). Avovastauksissa eniten mainintoja sai kiusaaminen kollegojen tai esimiehen taholta. Epäasiallisesta käytöstä koettiin määrällisesti melko tasaisesti niin esimiehen, kollegojen kuin muun moniammatillisen työryhmän jäsenen taholta. Vastaajat raportoivat muun muassa epäasiallisesta käytöksestä (kuten huutamisesta ja ovien paiskomisesta), kuppikunnista, selän takana puhumisesta, syyllistämisestä, kyykyttämisestä, vähättelystä, suosikkijärjestelmistä ja pelolla johtamisesta. Lisäksi muutama vastaaja raportoi esimiehen kohtelevan työntekijöitä epätasa-arvoisesti.
Mitataanko työn laatua ja vaikuttavuutta?
Vastaajista 57 % kertoi, että työn laatua mitataan. Pääosa raportoi, että laatua ja vaikuttavuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä ja tarkemmin määrittelemättömillä laatujärjestelmillä. Laadulliset mittarit ovat monille vastaajista epäselviä. Useita asioita seurataan ja tilastoidaan, mutta ne ovat lähinnä tuottavuuteen liittyviä tekijöitä kuten asiakasmäärät ja tulos. Osalla vastaajista ei ole käsitystä kuka mittareita seuraa ja palaute puuttuu.
Tulostavoitteet ja onko niihin päästy?
Vastaajista suurin osa (80 %) kertoo työnantajan määritelleen tulostavoitteen. Lähes kaksikolmasosaa (62 %) pääsee tulostavoitteeseen. Jos tulostavoitteeseen ei päästä, ovat yleisimmät syyt laskuttamattoman työn runsas osuus (57 %) tai liian korkea tavoite (53 %).
Osallistuminen lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen (vähintään 7 päivää) edellisen vuoden aikana
Lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuminen on laskusuunnassa. Vuoden 2015 kyselyssä ammatilliseen täydennyskoulutukseen oli edellisen vuoden aikana osallistunut asetuksen mukaisesti yli puolet vastaajista. Vuoden 2017 kyselyssä prosentti oli painunut kolmasosaan (35 %) ja nyt vuonna 2021 alle kolmasosaan (29 %). Reilu neljäsosa (29 %) on käynyt 1-6 päivänä vuodessa ja lähes puolet (47 %) ei ole käynyt yhtään ammatillista täydennyskoulutuspäivää edeltävän vuoden aikana. On erittäin huolestuttavaa, että asetus ei toteudu. Kouluttautuminen on hyvin tärkeää, jotta osaaminen ylläpidetään jatkuvasti ja vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä.
Mitä muutoksia työehtosopimuksiin halutaan?
Työehtosopimuksia koskevista toiveista pääosa koski palkkoja. Palkkojen toivottiin nousevan vastaamaan paremmin työn vaativuutta. Vastuu ja erityisosaamisen tulisi huomioida palkassa nykyistä paremmin. Osa toivoi mahdollisuutta saada ylityöt oman mielen mukaan joko rahana tai vapaana. Tulospalkkioita toivottiin työehtosopimuksiin. Työajoilta toivottiin joustavuutta ja lomapäivien määrän suhteutuvan paremmin työvuosiin. Lomarahoja saa pääosassa sopimuksista vaihdettua vapaaksi, mutta jonkun sopimusalan osalta tätä vielä toivottiin.
Työtaisteluvalmius
Alkamassa on jälleen haasteellinen työmarkkinasyksy. Neuvottelukierros on käynnistymässä ja neuvotteluja hankaloittavat taustalla vaikuttava kiky-sopimus, talouden laskusuhdanne ja siirtyminen keskitetyistä sopimuksista liittokohtaisiin neuvotteluihin. Jäsenten työtaisteluvalmiutta saatetaan tarvita. Kyselyn perusteella työtaisteluvalmiutta löytyykin (Kuvio 6). Vastaajista reilut kaksi kolmasosaa 68 % olisi valmis työtaisteluun, mikäli palkkauskysymyksissä ei päästä sopimalla neuvottelutulokseen. Myös vuosilomapäiviin kajoaminen saisi vastaajia (44 %) osallistumaan työtaisteluun. Neuvottelujen tukitoimiksi n. 53 % vastaajista olisi valmis osallistumaan ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon ja 43 % lakkoon. 
Kuvio 6. Asiat, joiden puolesta olisi valmis työtaisteluun.
Onko tarvinnut liiton apua edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä?
Koronapandemia näkyy vastauksista. Tuotannollistaloudellisista yt-neuvotteluista omalla työpaikalla raportoi vuonna 2020 jopa 64 % kun taso vuonna 2018 oli 8 % ja 2016 vuonna 34 %. Irtisanomisten määrä laski yhteen prosenttiin. Edellisessä vuoden 2019 kyselyssä irtisanottuja oli 5. Vastaajista kaksi kolmasosaa (67 %) raportoi lomautuksesta yt-neuvottelujen lopputuloksena.
Vastaajista reilu neljännes (29 %) on kaivannut liiton apua edunvalvontakysymyksissä edellisen kahden vuoden aikana. Avun tarvitsijoita on ollut melko tasaisesti eri sopimusaloilla: AVAINTESsin (31 %), Terveyspalvelualan työehtosopimuksen (30 %) ja Kvtessin piirissä (33 %). Pääosa (63 %) on kääntynyt ongelmansa kanssa järjestöpäällikön puoleen, kolmannes (31 %) on hakenut apua luottamusmieheltä, 12 % paikallisosaston johtokunnan jäseneltä ja 10 % muualta esim. työkaverilta. Osa on kääntynyt useamman kuin yhden tahon puoleen. Suurin osa (60 %) oli tyytyväinen saamaansa apuun vaikka 13 % ei ollutkaan tyytyväinen lopputulokseen. Neljäsosa vastaajista (23 %) ei osannut arvioida tyytyväisyyttään ja 4 % oli tyytymättömiä (Kuvio 7).
Kuvio 7. Kokemus saadusta tiedosta / tuesta
Jäsenedut
Vastaajat arvostivat eniten sellaisia jäsenetuja, jotka liittyivät ammattiliiton ydintoimintaan. Lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat, että ansiosidonnainen työttömyysturva on kiinnostava tai erittäin kiinnostava jäsenetu, oikeusturvavakuutusta piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 85 % ja työsuhdeneuvontaa 80 %. Myös Työterveyshoitaja-lehti, verkostoituminen ja koulutus koettiin tärkeinä. Lehteä piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 68 %, koulutusta jäsenetuhintaan 52 % ja paikallistoimintaa 47 %. Muut alennukset ja jäsenedut saivat 52 % kannatuksen (2019: 27 %). Vakuutus ja pankkietuja piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavina jäsenetuina reilu kolmannes (38 %), kalenteria (26 %) ja urapalveluita (29 %) reilu neljännes. Jäsenetujen arvostus (Kuvio 8) on säilyttänyt edellisessä kyselyssä todetun tärkeysjärjestyksensä.
Kuvio 8. Jäsenetujen arvostus
Mitä liiton kanavia seurataan?
Pääosa vastaajista (94 %) seuraa liittoa lukemalla Työterveyshoitajalehteä. Toiseksi seuratuin media oli sähköinen uutiskirje (77 %). Lähes puolet (45 %) kertoi seuraavansa liittoa paikallisosaston tilaisuuksien ja tiedotteiden avulla ja nettisivuja kertoi seuraavansa 32 %. Liiton sosiaalisen median kanavien seuranta on tasoittunut. Vuonna 2015 vain 12 % vastaajista kaipasi tietoa liitosta somen kautta, vuonna 2017 somen seuraajiksi tunnistautui 26 %, vuonna 2019 kolmannes (34 %) ja 2021 seuraajien määrä on edelleen kolmannes (33 %). Kyselyssä selvitettiin jäsenten halukkuutta seurata liittoa Instagramissa, mikäli liitolla olisi tili. Noin puolet vastaajista (49 %) seuraisi liiton Instagram-tiliä, joten tilin avaamista on syytä selvittää.
Mitä liitolta odotetaan seuraavan 2. v aikana
Palkkauksen parantaminen, työterveyshoitajan työn näkyvyyden sekä arvostuksen kasvattaminen ovat jatkossakin liiton kärkitehtäviä. Lisäksi liitolta kaivataan vaikuttamista ja medianäkyvyyttä edunvalvontakysymyksissä. Vastaajat toivovat liiton tarjoavan aktiivisesti koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia, jotka voisivat olla lyhyitä, etäyhteydellä ja edullisia mikäli maksullisia. Aktiivisuutta toivottiin myös paikallisosastotoiminnalta. Vastaajat kaipasivat myös uudistumista ja näkökulmia tulevaan. Työn muuttuessa liitto voisi antaa tarvittavaa näkökulmaa tulevaan jo ennalta ja esitellä jäsenilleen työhön liittyviä uusia välineitä ja toimintatapoja.
Kyselyn perusteella työterveyshuollon vaikuttavuus ja laatu –aiheesta tarvitaan koulutusta. Vastausten perusteella päivitetään liiton palkkasuositus, suositukset asiakasmitoituksesta sekä työehtosopimusneuvotteluita koskevat tavoitteet. Lisäksi kyselyn tuloksia käytetään liiton kannanotoissa ja vaikuttamistyössä.
Kaikkien yhteystietonsa antaneiden kesken arvottiin kaksi osallistumista Työterveyshoitajapäiville 2021 ja 150 euron arvoinen SuperLahjakortti. Onnittelut arvonnassa voittaneille.
Muistattehan pitää yhteystietonne ajan tasalla ja vastata seuraavaan kyselyyn. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä paremman käsityksen hallitus saa siitä, miten toivotte toimintaa kehitettävän.
Tutkimustiivistelmä: Järjestöpäällikkö Eve Becker ja työmarkkinajaos (Anja Ryhänen (pj), Katri Hallila, Jaana Taskinen ja Nina Sulonen)