Akava: Työkyky ja työssä jaksaminen on miljardiluokan yhteiskunnallinen kysymys

Akava vaatii, että maan hallitus panostaa vaikuttaviin toimiin, joilla tuetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti työikäisten työkykyä. Hallitusohjelmassa on tavoite vähentää puolella työpahoinvoinnin ja -uupumuksen aiheuttamat sairauspoissaolot viiden vuoden aikana, mikä on Akavallekin tärkeä tavoite. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet puuttumaan, ja työkyvyn tukemisen sijaan hallitus pyrkii suitsimaan sairauspoissaoloja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella.

– Työhyvinvoinnin kehittäminen ei saa jäädä taka-alalle hallituksen toimissa. Nyt tarvitaan vaikuttavia toimia, joilla tuetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti työkykyä sekä niiden kautta myös työllisyyttä. Jos saamme tehokkaasti ehkäistyä sairauspoissaoloja ja puutumme työkyvyttömyyseläkkeiden syihin riittävän varhain, voimme säästää miljardeja vuositasolla. Työhyvinvoinnin edistäminen ja ennakoiva työkyvyn tuki ovat avaimia tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun sekä työurien pidentämiseen, painottaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Työn haitallinen psykososiaalinen kuormitus ja työuupumus heikentävät tuottavuutta ja lisäävät sairauspoissaoloja. Liian monelta työpaikalta puuttuu kuitenkin osaaminen, jota tarvitaan psykologisen ja sosiaalisen työkuormituksen arviointiin ja ehkäisemiseen, vaikka työnantajalla on siihen lakisääteinen velvollisuus. Ehdotamme ratkaisuksi, että psykososiaalisesta kuormituksesta annetaan asetus, jossa yksilöidään keinot ja tuetaan näin työturvallisuuslain noudattamista, Löfgren sanoo.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt aiheuttavat Kelan tilastojen mukaan eniten sairauspoissaoloja. Niiden vuoksi sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi jo yli sataantuhanteen henkilöön vuonna 2023. Työkyvyttömyyseläkkeiden menot olivat Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 2,5 miljardia euroa vuonna 2023 ja 51 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeiden menoista liittyi mielenterveyssyihin. Alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet aiheutuvat pääasiallisesti mielenterveyden ongelmista.

– Työkyvyn tukitoimet on aloitettava riittävän varhain. Jotta tämä toteutuu työpaikkojen arjessa, henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen tarvitaan lisää työterveyshuollon tukea. Tämä edellyttää työterveyshuoltoa koskevan lain täsmentämistä. Siinä pitää muun muassa määritellä täsmällisemmin ennaltaehkäisevä toiminta ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen pitää jatkossa varmistaa lakisääteisenä työterveyspalveluna, Löfgren toteaa.

– Työelämässämme vallitsee edelleen vahva käsitys, että työntekijä on joko täysin työkykyinen tai täysin työkyvytön. Painotamme, että työtä pitää muokata työkyvyn mukaiseksi ja tukea paluuta työhön. Tämä on sekä työntekijän että työnantajan etu, Löfgren korostaa.

– Panostaminen työkykyyn ja työhyvinvointiin on taloudellisesti ja inhimillisesti kannattavaa. Se edistää Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Tukemalla työkykyä ja pienentämällä työkyvyttömyysriskiä voimme pidentää työuria sekä vaikuttaa julkiseen talouteen, työllisyyteen, verokertymään ja työeläkejärjestelmän rahoitukseen, Löfgren sanoo.

Tutustu Akavan esityksiin osoitteessa https://akava.fi/tyohyvinvointi2024/

Yhteyshenkilöt:

Maria Löfgren, puheenjohtaja
Puh:+358405682798, maria.lofgren@akava.fi

Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi