Minun työni

Tutustu työterveyshoitajiin ja heidän työhönsä

Minun työni -juttusarjassa tutustutaan työterveyshoitajiin ja heidän työhönsä.

Minun työni – Tutustu työterveyshoitaja Kristaan ja hänen työhönsä

Minun työni -juttusarjassa tutustutaan työterveyshoitajiin ja heidän työhönsä. Esittelyssä on Pihlajalinnassa työskentelevä Krista Löfman.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja?

Valmistuin terveydenhoitajaksi 1994 ja työterveyshuollon harjoittelujakson aika totesin, etten ikinä tulisi työskentelemään työterveyshuollossa. Erilaisten polkujen kautta kuitenkin löysin itseni ammattikorkeakoulusta erikoistumassa työterveyshuoltoon vuonna 2004. Omat lapset olivat tuolloin alle kouluikäisiä ja ajattelin, että saattaisi olla mukavaa työskennellä aikuisten kanssa. Opiskeluun kuuluvan harjoittelujakson suoritin silloisessa Kymijoen Työterveydessä ja sattumaa oli, että samaan aikaan tuli auki työterveyshoitajan paikka, jonka sain. Tällä hetkellä ajattelen, että päätös lähteä erikoistumaan työterveyshuoltoon oli yksi ammatillisesti parhaimpia valintoja, joita olen tehnyt.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi

Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi täysi-ikäistä nuorta miestä. Vapaa-aika on viimeiset vuodet mennyt opiskellen. Päivitin ensin opistoasteisen tutkinnon AMK tutkinnoksi ja nyt keväällä valmistuin LAB ammattikorkeakoulusta tutkintonimikkeellä Terveydenhoitaja (YAMK), Sosiaali- ja terveysala, Johtaminen ja kehittäminen. Kotiaskareiden lisäksi pyrin harrastamaan liikuntaa sen eri muodoissa.  

Missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Aloitin työterveyshoitajan työuran kunnallisessa liikelaitoksessa Kymijoen Työterveydessä, mutta yrityskaupan myötä minusta tuli Pihlajalinnalainen noin kolme vuotta sitten. Ison konsernin myötä tarjoutuu mahdollisuuksia erilaisiin työnkuviin, johon itse tartuin kaksi vuotta sitten. Tällä hetkellä työskentelen digitiimissä. Digitiimi toimii pääasiassa Tampereella, mutta onneksi tekniikka mahdollistaa työn tekemisen kaikkialta Suomesta. Työhuoneeni on Pihlajalinnan Kouvolan toimipisteessä, mutta työskentelen myös etänä kotoa käsin. Työtehtäviini kuuluu asiakasrajapinnassa toimiminen yhteistyössä asiakkuuspäälliköiden kanssa digitaalisten työkalujen ja automaattisten tiedonsiirtojen käyttöönottoprojekteissa. Tiedonsiirtoihin kuuluu lähinnä asiakasyritysten henkilöstö- ja sairauspoissaolotiedot ja minun roolini on yhdessä asiakkaan sekä heidän hr-järjestelmäasiantuntijoiden kanssa rakentaa oikeanlaiset tiedostot. Yhdessä digitiimin teknisten asiantuntijoiden kanssa työstämme projektia ja varmistumme siitä, että saamme kaikki tarvittavat tiedot oikeassa muodossa. Digitaalisiin työkaluihin kuuluu tällä hetkellä työkykyjohtamiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan liittyvä verkkotyökalu. Oma tehtäväni tässä projektissa on verkkotyökaluun tarvittavien sisällöllisten asioiden kommunikointi asiakasyritysten hr-henkilöille sekä esihenkilöiden koulutus verkkotyökalun käyttöön. Vastaan myös käyttöoikeuksien luomisesta sekä asiakasyritysten että työterveyshuollon käyttäjille. Toimin myös erään valtakunnallisen suurasiakkaan koordinoivana hoitajana ja siten työterveyshuollon ydinasiat eivät pääse unohtumaan.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Tällä hetkellä koen, että parasta työssäni on sen laajuus ja monipuolisuus. Työkenttänäni on koko Suomi ja on ollut ilo päästä tekemään yhteistyötä erilaisten asiakasorganisaatioiden kanssa aina pohjoisesta etelään asti. Omassa organisaatiossa olen myös saanut tehdä yhteistyötä hyvin laajasti eri työtehtävissä ja eri puolilla Suomea toimivien kanssa. Erilaisia haasteita työssäni kohtaan lähes joka päivä, mutta se kuuluu työnkuvaan. Kaikki ei aina projekteissa mene sovitusti ja tilanteet tulevat yllättäen. Meitä on kuitenkin hyvä tiimi tekemässä asioita ja tukea on aina saatavissa.

Mistä haaveilet työurallasi?

Opiskelun suhteen olen nyt toteuttanut omat haaveeni enkä osaa vielä sanoa mitä toivon sen tuovan työuralleni. Toivon toki, että ylemmän korkeakoulututkinnon myötä avautuisi uusia työmahdollisuuksia. Odotan mielenkiinnolla tulevaa!

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Oma kokemukseni nykyisestä työtehtävästä on vielä ajallisesti vähäinen ja on vaikea arvioida mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Kahden vuoden aikana kehitystä on tapahtunut ja olen mielestäni pystynyt luomaan työni omanlaisekseni omilla vahvuuksillani. Koordinoivan hoitajan työ on paljolti yhdessä kehittämistä koko koordinoivan tiimin kanssa. Palaute kollegoilta on tämän työn kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Työterveyshuollossa on viimeisinä vuosina ollut menossa melkoinen ”turbulenssi”. Korona ja sen tuomat vaikutukset näkyvät edelleen arjen tekemisessä. Näihin asioihin on pitänyt reagoida nopeasti, mikä on ymmärrettävää. ”Turbulenssista” ei voi yksin koronaa syyttää vaan on paljon erilaisia asioita, jotka vaikuttavat työterveyshoitajien arkeen, mm. erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöönotto, muuttuvat toimintakäytännöt ja asiakkaiden tarpeet. Kehitys on hyvästä, mutta toivon, että kehityksessä mennään myös tulevaisuudessa työterveyshuollon ydintehtävät edellä. Mihin työterveyshuollon rooli tulevaisuuden sotessa asettuu, jää meille nähtäväksi. 

Mikäli toimit liitossamme luottamustoimessa, kerro siitä

Olen toiminut paikallisosaton johtokunnassa n. 15 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 2008. Työskentely johtokunnassa on antanut mahdollisuuden päästä vaikuttamaan paikallisosaston toimintaan ja paikallisessa toiminnassa mukana olevana pääsee eri tavalla osalliseksi myös liiton toiminnasta.

Minun työni – Tutustu KONE Oyj:n omalla työterveysasemalla Hyvinkäällä työskentelevään Samppaan..

Esittelyssä on KONE Oyj:n omalla työterveysasemalla Hyvinkäällä työskentelevä Samppa Antila.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja (Mikä sai kiinnostumaan alasta)?

Alun perin oli osittain sattumaa, että lähdin opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Halusin päästä opiskelemaan hoitoalaa, ja terveydenhoitajalinja alkoi sopivasti silloisessa elämäntilanteessani vuonna 1998. Tarkoituksena oli siirtyä sairaanhoitajalinjalle seuraavan lukukauden aikana, mutta kun ymmärsin opintojen alkaessa, että voin suorittaa molemmat tutkinnot, jatkoin hyvillä mielin terveydenhoitajaopintoja. Kiinnostus työterveyshoitajan työhön virisi opintojen aikaisessa harjoittelussa ja heti, kun olin saanut kaksi vuotta työkokemusta valmistumisen jälkeen, lähdin suorittamaan työterveyshoitajan erikoistumisopintoja. Työt sisätautien teho-osastolla OYS:ssa päättyivät vuonna 2004, kun sain ensimmäisen työpaikan työterveyshoitajana Rokuan Kuntokeskuksessa.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi

Olen kohta 49-vuotias kolmen lapsen isä. Vanhin lapsista on jo aikuiseksi kasvanut nuori mies, mutta kaksi pienempää, 5-vuotias tytär ja 3-vuotias poika, huolehtivat siitä, että tekemistä riittää arkena ja viikonloppuina. Harrastin partiota yli 30 vuotta, mistä jäi kiinnostus luontoa ja retkeilyä kohtaan. Pidän myös lenkkeilystä ja pyöräilystä, ja jos aikaa on, niin kaivan vanhan kitarani ja rämpyttelen sillä joitain helppoja nuotiolauluja omaksi ilokseni. Pidän lukemisesta ja tällä hetkellä minulla on menossa lukuprojektina Kansojen historia -teossarja. Olen löytänyt myös äänikirjat ja niitä kuuntelen matkalla töihin ja lenkkeillessä.

Kerro missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Olen toiminut KONE Oyj:n omalla työterveysasemalla Hyvinkäällä 10 vuotta. Toimin KONE Työterveyshuollon tällä hetkellä vastaavana työterveyshoitajana, ja vastuualueeseeni kuuluvat Hyvinkäällä sijaitsevan tuotekehitysyksikön ja Lohjan Tytyrin kaivosalueella olevan testausyksikön henkilöstön työterveyshuollosta vastaaminen työterveyshoitajana. Avustan lisäksi KONEen tehdasyksikön työterveyshuollon toteutuksessa. Parina päivänä viikossa päivystän omalla työterveysasemallamme ja tällöin saa hieman harjoittaa sairaanhoidollisia kädentaitoja. Tämän lisäksi toimin työkykykoordinaattorina tuotekehitysyksikössämme ja KONE Hissit Oy:ssä. KONE Hissit on konsernimme yhtiö, jonka työntekijät rakentavat ja huoltavat erilaisia hissi-, ovi- ja liukuporraslaitteita Suomessa. Työkykykoordinaattorin roolissa avustan työntekijöitä ja esimiehiä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on uhattuna tai alentunut ja tarvitaan toimenpiteitä työhön paluun tueksi tai työuran suunnittelua, niin että henkilö voi jatkaa työelämässä turvallisesti ja terveellisesti tavoite-eläkeikään asti. Käytännössä tämä näkyy työssäni siten, että osallistun lähes kaikkiin työkykyneuvotteluihin työkykykoordinaattorin roolissa ja seuraan työkykytoimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden tilanteiden etenemistä yhdessä esimiesten kanssa. KONE Työterveyshuollon tiimimme vastaa myös KONEen hyvinvointitoiminnasta ja olen sen puitteissa mm. ohjannut erilaisia ryhmiä. Nyt koronaepidemian aikana ryhmätoiminta on ollut keskeytettynä, mutta toiminta käynnistynee uudelleen tulevaisuudessa, kun rajoitusten purku sen jälleen mahdollistaa.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Työni sujuvuuden perusta ja pohja on se, että toimin integroidussa työterveyshuollossa. Olen sitä mieltä, että integroituna työterveyshuoltona olemme päässeet hyvin lähelle työterveyshuoltolain henkeä eli emme tee asioita sen mukaan, onko se Kelan korvaamaa, vaan sen mukaan edistääkö ja turvaako se henkilöstön terveyttä, työkykyä ja muuta hyvinvointia. Integroidussa työterveyshuollossa työskentely antaa vapaammat mahdollisuudet minulle olla yhteydessä esimiehiin ja työntekijöihin. Tämä madaltaa myös heidän kynnystään ottaa yhteyttä ja keskustella kanssani. Yksi erityispiirre ja positiivinen tekijä työssä ovat myös itse ’konelaiset’. Konsernimme sisällä työskennellään perheyrityksenomaisessa ilmapiirissä, vaikka toki olemme suuri yritys. Ihmiset ovat ystävällisiä ja välittömiä, mikä luo osaltaan mukavaa ja sujuvaa ilmapiiriä työn tekemiselle. Työni on kaiken kaikkiaan hyvin monipuolista: saan tehdä terveystarkastuksia, toteuttaa hoidontarpeen arviointia ja tehdä pieniä hoitotoimenpiteitä. Tämän lisäksi teen aktiivista yhteistyötä esimiesten kanssa työkykykoordinaattorina, kehitän varhaisen välittämisen toimintamalliamme, Pidä Huolta -mallia, ja annan esimiehille koulutusta sen käytössä.

Työssä on ollut haastavaa se, että keskeytyksiä tulee usein, koska ihmisillä on käytössään erilaisia viestikanavia, joiden välityksellä on helppo kysyä neuvoja. Lisäksi työssäni on paljon erilaisia minun vastuulla olevia hoidettavia asioita, mikä tuo ajoittain kiireen ja stressin tunnetta. Koronaepidemia on tuonut oman lisäkuormituksensa työnkuvaani, mutta tämä ’lisämauste’ tulee oletettavasti vähenemään, kunhan epidemia jossain vaiheessa saadaan taltutettua. Työssäni on ollut ajoittain haastavaa opetella erilaisten sähköisten työkalujen käyttämistä, mutta hyvä puoli tässä on ollut se, että niiden avulla toivon tulevaisuudessa voivani paremmin hallita työtäni kokonaisuudessaan.

Mistä haaveilet työurallasi?

Koen, että olen tällä hetkellä toiveammatissani ja -työpaikassani. Minulla ei ole tällä hetkellä mitään erityisiä työuraan liittyviä haaveita, mutta lähinnä itsensä kehittämisen näkökulmasta voisi olla kiinnostavaa lähteä opiskelemaan esimerkiksi terveystieteitä.

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Työssäni on käytössä paljon erilaisia prosesseja, joita voi aina parantaa ja kehittää eteenpäin. Uudet työkalut antavat myös uusia työn tekemisen mahdollisuuksia, joita voin soveltaa omassa työssäni.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Työterveyshuollon toiminnan painopistettä on mielestäni ohjattu Kelan korvausuudistuksella oikeaan suuntaan: kohti ennaltaehkäisevää toimintaa. Tämä on mielestäni tärkeää, koska tulevaisuudessa työterveyshuolto tulee olemaan yhä tärkeämmässä roolissa, kun pyritään jatkamaan ja ylläpitämään ihmisten työuria. Työterveyshuollon täytyy myös osata päivittää ymmärrystään työstä muuttuvan työelämän mukaan.

Vapaa sana

Minun kohdallani työnkuva on muuttunut 10 vuodessa todella paljon verrattuna siihen kun aloitin työni KONE Oyj:n palveluksessa. Tuolloin työni oli lähempänä terveystarkastus- ja sairaanhoitopainotteista työterveyshuoltoa, joka piti sisällään mm. oman laboratorionäytteenottotoiminnan. Vielä suurempi muutos on ollut verrattuna siihen työterveyshoitajan työn kuvaan, joka minulla oli ollessani yksityisellä lääkäriasemalla työterveyshoitajana ennen siirtymistä KONEelle. Vuosien mittaan työ on monipuolistunut ja muuttunut edelleen hyvin paljon. Toisaalta yrityksen ja henkilöstön tarpeet ovat muuttuneet myös, ja tämän mukana olemme myös muokanneet omaa työterveystoimintaamme vastataksemme paremmin näihin tarpeisiin. Etävastaanotto- ja chat-toiminta tulevat vakiinnuttamaan paikkansa osana palveluvalikoimaa, ja tämä taas tulee antamaan mahdollisuuden työterveyshuollolle olla tavoitettavissa ajasta ja paikasta riippumatta.

Minun työni – Tutustu Puolustusvoimissa Sotilaslääketieteen keskuksessa Tikkakoskella työskentelevään Päiviin.

Esittelyssä on Puolustusvoimissa Sotilaslääketieteen keskuksessa Tikkakoskella työskentelevä Päivi Laaksonen.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja?

Terveydenhoitajaopintojen aikana harjoittelun myötä kiinnostuin työterveyshuollosta. Jo silloin koin työn monipuoliseksi ja haastavaksi. Lisäksi työ aikuisten parissa oli minulle mielekästä.

Työterveyshuoltoon päädyin töihin vuonna 2003, kun muutimme Tikkakoskelle mieheni työn perässä. Sain mahdollisuuden työskennellä työterveyshoitajan työssä varuskunnan terveysasemalla määräaikaisella työsuhteella. Vuonna 2006 tein työterveyshuollon erikoistumisopinnot Savonia AMK:ssa ja samana vuonna minut valittiin työterveyshoitajan virkaan Puolustusvoimille.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi.

Olen 41-vuotias ja asun Jyväskylässä. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi peruskouluikäistä tytärtä. Tykkään liikkua luonnossa lenkkeillen, suunnistaen tai hiihtäen.
Ennen työterveyshoitajan työtä olen työskennellyt sairaanhoitajan työssä terveyskeskuksissa eri osastoilla ja kotisairaanhoidossa.

Missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Olen työskennellyt Puolustusvoimissa Sotilaslääketieteen keskuksessa Tikkakoskella noin 15-vuoden ajan työterveyshoitajana. Asiakaskuntamme muodostuu Puolustusvoimien eri puolustushaarojen hallintoyksiköistä. Terveystarkastuksia tehdään mm. toimisto- ja mastotyöntekijöille, savusukeltajille, asentajille sekä lentävälle henkilöstölle.

Koska työyhteisömme on melko pieni, työterveyshoitajan työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Työmme erikoisuutena on Ilmavoimien lentävän henkilöstön terveystarkastukset. Yksi osa terveystarkastusta on fyysisen kunnon testaus polkupyöräergometritestillä, joita työterveystiimissämme tekee sekä työterveyshoitajat että työfysioterapeutti. Polkupyöräergometritesti mittaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa. Testattavilla on työtehtäväkohtainen tavoite painokiloa kohti, joka tulee saavuttaa työtehtävän kelpoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi tarkastukseen liittyy työterveyshoitajan haastattelu ja lääkärin tarkastus. Testi on maksimaalinen testi, jolloin poljetaan uupumukseen saakka. Testin perusteella saadaan tulos myös maksimaalisesta hapenottokyvystä, jonka perusteella asiakkaalle voidaan laatia henkilökohtainen liikuntaohjelma sykesuosituksineen eri kestävyyden osa-alueille. Testin kesto on pääsääntöisesti 16-24 minuuttia ja siinä poljetaan ergometria 2 minuutin välein nousevalla kuormituksella. Kuormituksen aikana testaaja seuraa asiakkaan sydänfilmiä, sykettä ja verenpainetta.

Ennaltaehkäisevän työn lisäksi Puolustusvoimilla työterveyshuoltoon kuuluu myös sairaanhoito, jota työterveyshoitajan työhön kuuluu päivittäin. Näiden lisäksi työskentelen välillä myös laboratoriossa ja joskus saatan avustaa myös lääkäriä toimenpiteessä.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Parasta työssäni on työn monipuolisuus, asiakkaat ja kollega. Työpäivät sisältävät monenlaisia työtehtäviä ja näin koen työn olevan mielekästä ja haastavaa. Pidän myös kollegan tukea ensiarvoisen tärkeänä pienessä työyhteisössä.

Toisaalta pidän työn monipuolisuutta myös haasteena. Laaja-alainen osaaminen vaatii jatkuvaa tiedon hankintaa ja tietojen päivittämistä sekä tarvittaessa asiakkaiden ohjaamista eteenpäin muille asiantuntijoille.

Mistä haaveilet työurallasi?

Olen haaveillut jatko-opinnoista, mutta en ole vielä täysin itseni kanssa sinut, mitä se voisi olla. Aika näyttänee, tuleeko haaveesta totta.

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Meillä Puolustusvoimissa työterveyshuollossa ei ole vielä juurikaan käytössä sähköisiä lomakkeita tai palveluita, joten niiden kehittäminen meidän asiakaskuntaamme sopivaksi olisi mielenkiintoista.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Tällä hetkellä keskustellaan jälleen sote-uudistuksesta. Tähän liittyen odotan mielenkiinnolla, miten työterveyshuolto tulee lopulta integroitumaan muuhun terveydenhuoltoon.

Mikäli toimit liitossamme luottamustoimessa, kerro siitä

Toimin tällä hetkellä Keski-Suomen paikallisosaston johtokunnan jäsenenä. Olen kuulunut paikallisosaston johtokuntaan 7-vuotta ja siitä ajasta olen ollut 5-vuotta sihteerinä.Työyhteisössäni työskentelee vain kaksi työterveyshoitaja, joten minulle on ollut tärkeää saada verkostoitua myös alueen muihin työterveyshoitajiin. Johtokuntatyö on ollut vuosien mittaan mielenkiintoista ja antoisaa.

Vapaa sana

”Aloita jokainen päivä positiivisin ajatuksin ja kiitollisin sydämin.”
– Roy T. Bennett

Minun työni – Tutustu Mehiläisen Lappeenrannan yksikössä työskentelevään Ariin.

Esittelyssä on Mehiläisen Lappeenrannan yksikössä työskentelevä Ari Pöntinen.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja?

Olen pohjakoulutukseltani sairaanhoitaja. Edellisessä työssäni tuli mahdollisuus lähteä kouluttautumaan työterveyshoitajaksi. Pätevöitymiskoulutuksen aikana heräsi ajatus aiempaa työtä laajemman kentän työterveyshuoltotyöstä ja nykyinen työni sisältää aiempaa enemmän myös käytännön vastaanottotyötä, joka on mahdollistanut muutaman vuoden aikana kattavammin työterveyshuollon substanssin haltuun ottamisen. Työterveyshuollossa kiinnosti työn monipuolisuus, sekä toisaalta vaikutusmahdollisuudet työntekijöiden työkyvyn tukemiseen ja kahtalaisten asiakkaiden (sekä yritykset, että työntekijät) palvelemiseen.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi

Olen 40-vuotias terveydenhoitaja YAMK. Minulla on lisäksi lähihoitajan, sairaanhoitajan, ammatillisen opettajan, sekä ensiavun ja terveystiedon kouluttajan pätevyys. Asun vaimoni kanssa Etelä-Karjalassa, ja käyn töissä Lappeenrannassa vajaan 50 km päässä kotoa päivittäin. Olen työskennellyt ennen reilun kolmen vuoden työterveyshuollon työtä erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä; henkilöstöpoolin sairaanhoitajan työssä eri terveys- ja sosiaalialan yksiköissä, asevelvollisten terveydenhuollossa ja kotihoidossa, sekä lyhyen aikaa psykiatrian puolella ja avoterveydenhuollossa.

Kerro meille, missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Työskentelen Lappeenrannan Mehiläisessä työelämäpalveluissa. Käyn myös ajoittain Imatran toimipisteessä töissä. Alueellamme työskentelee 7 muuta työterveyshoitajaa. Asiakaskuntani koostuu eri kokoisista yrityksistä yksinyrittäjistä valtakunnallisten asiakkuuksien työntekijöihin eri aloilta. Minulla on asiakkaina mm. kuljetus-, rakennus-, maarakennus-, kaupan-, ravitsemusalan, sekä erilaisissa hallinto-, asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleviä asiakasyrityksiä. Lisäksi toimin muutaman asiakasyrityksen osalta valtakunnallisena (koordinoivana) työterveyshoitajana, sekä suuressa valtakunnallisessa asiakkuudessa alueen koordinoivana työterveyshoitajana. Työhöni sisältyy kaikki työterveyshoitajalle kuuluvat tehtävät vastaanottotyöstä asiakasvastuullisen työterveyshoitajan tehtäviin merkittävässä osassa asiakkuuksia. Työhöni kuuluvat lisäksi ensiapukoulutukset, sekä rokotusvastuuhoitajan työtehtävät sisältäen myös lasten ja matkailijoiden rokotukset.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Parhaita puolia työssäni on juurikin aiemmin mainittu asiakkaiden kahtalaisuus – parhaimmillaan olla mukana tukemassa asiakasyritysten strategisia tavoitteita ja ydintoimintaa työterveyshuollon keinovalikoiman avulla – unohtamatta toki edelleenkään yksittäisen työntekijäasiakkaan auttamista ja tukemista omissa tilanteissaan. Lisäksi koen työterveyshoitajan työn tuovan samalla aitiopaikan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän seuraamiseen niin yleisesti kuin alueellisestikin. Vaikka yritysyhteistyö onkin ajoittain haastavaa, on erittäin palkitsevaa nähdä nykymittapuulla pitkäjänteisen työn tuomia tuloksia ja yhdessä asiakkaan kanssa saavutettua hyvää yhteistyötä ja yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä.

Edellisten lisäksi parasta työssäni ovat hyvä työyhteisö, sekä luonteva yhteistyö ja saman tavoitteen eteen työskentely eri ammattiryhmien välillä. Olen työskennellyt terveydenhuollossa yli 20 vuotta ja nähnyt aiemman työni luonteen takia paljon eri työyhteisöjä; nykyisessä yhteisössä vallitseva aito yhteistyö ja positiivinen, hyvä yhteishenki ovat parhaimpia, joita olen kokenut.

Haastavaa on myös työn pirstaleisuus ja itsestä riippumattomien aikataulujen yhteensovittaminen, sekä asiakkaiden tarpeiden keskittyminen tiettyihin vuodenaikoihin. Lisäksi koen ajoittain haastavana perustella asiakkaille tekemiemme suositusten tai työkyvyn tukitoimiehdotusten tarvetta – yhteisen näkemyksen ja ymmärryksen saavuttaminen siitä, mikä tukitoimi/työn muokkaus asiakasta hyödyttäisi työssään eniten ja mitä tämä edellyttäisi työntekijäasiakkaan työnantajalta vaatii ajoittain runsaasti työtä.
Toisaalta haastaviin tilanteisiin koen Mehiläisen nykyiset sähköiset työkalut niin yritysyhteistyön kuin työkyvyn ja varhaisen tuen mallien toteuttamiseen hyviksi ja työterveyshuollon perusprosessit hyvin hiotuiksi, mikä auttaa taklaamaan mainittuja odotusten, työn pirstaleisuuden ja ajankäytön haasteita erinomaisesti.

Mistä haaveilet työurallasi?

En oikein tiedä, haaveilenko varsinaisesti työuralla mistään erityisestä – enemmän koen työn asiaksi, jossa asetetaan tavoitteita. Työ on minulle ollut aina muutakin kuin ”vain työ” mutta tavoitteeni on tehdä nykyinen perustyö niin hyvin, kuin mahdollista ja kehittyä siinä vielä paremmaksi – toisaalta katson eteen tulevia mahdollisuuksia avoimin mielin ja työuraa ollessa vielä vähintäänkin saman verran edessä kuin takana, toki uralla eteneminen on myös yksi tavoitteista.

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Mehiläisessä panostetaan jatkuvasti työn ja työkalujen sekä prosessien kehittämiseen, ja kehittymis-, sekä kouluttautumismahdollisuudet työssä ovat hyvät; haluaisin kehittää edelleen työn kokonaishallintaan liittyviä sähköisiä työkaluja, sekä työterveyshoitajan työtä asiakkuuksien johtamisen saralla. Vaikka luonnollisesti jokainen ammattiryhmä tekee omaa varsinaista työtään ja itse substanssin ja hallinnollinen johtaminen on järjestetty organisaation toimesta, moniammatillisessa työssä työterveyshoitajalla on keskeinen rooli työn koordinoinnissa ja asiakkuuksien johtamisessa – toki asiakkuuksien koosta ja tiimien kokoonpanoista riippuen.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Työterveyshuollon tulevaisuudelta odotan jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen jatkumista, sekä entistä parempaa yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa. Lisäksi monikanavaiset palvelut lisääntyvät, kuten kollegani aiemmissa jutuissa ovat tuoneetkin esiin; tästä tulevaisuudesta olen myös samaa mieltä. Ajattelen niin, että työterveyshuollon tulee jatkossa entistä enemmän olla läsnä työpaikoilla, keskeisenä osana työkyvyn ylläpidon ja edistämisen tukitoimia, sekä työn muokkausmahdollisuuksien arviointia. Lisääntyvä työhyvinvointipalveluihin panostaminen useissa yrityksissä tuo varmasti tarvetta tarjota myös uusia ratkaisuja asiakkaille; eikä tässä välttämättä enää KELA:n korvauskäytännöt ole keskeisin toimintaa ohjaava tekijä.

Mikäli toimit liitossamme luottamustoimessa, kerro siitä

Toimin STTHL Työterveyshoitajat Saimaan paikallisosaston sihteerinä. Osastommehan muodostui tämän vuoden alussa aiempien Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon osastojen yhdistyessä. Olen liiton toiminnassa mukana, koska työterveyshoitajana katsoin sen edustavan parhaiten omaa ammattikuntaani eri sektoreilla. Olen monessa mukana oleva aktiivitoimija, joten sinällään yhdistyskenttä on tuttua ja haluan olla vaikuttamassa myös työterveyshoitajan työn kehittämiseen ja yhteiseen keskusteluun tätäkin kautta.

Vapaa sana

Edelleen jopa sosiaali- ja terveysalalla, sekä työpaikoillakin törmää siihen, että työterveyshoitajan työ mielletään terveystarkastuksiksi, sairasvastaanotoiksi ja joskus silloin tällöin työpaikkakäyntejä sisältäväksi työksi. Nämä elementit eivät tietenkään mihinkään työstä häviä, vaikka muotoaan muuttaisivatkin ja kehittyisivät, mutta toivoisin, että meidän jokaisen vallassa ja tehtävänä olisi tuoda myös muut työmme elementit ja nykyajan monipuolisen sisällön esiin.

Minun työni – Tutustu Levin Pihlajalinnassa työskentelevään Katriin.

Esittelyssä on Levin Pihlajalinnassa työskentelevä Katri Niskanen.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja?

Hakeuduin työterveyshoitajaksi aikoinaan aivan sattumalta. Työskentelin tuolloin Helsingin kaupungilla terveydenhoitajana ja työpaikan sisällä kysyttiin, olisiko ”joku” kiinnostunut äitiysloman sijaisuudesta työterveyshuollossa. Ajattelin, että miksipä en kokeilisi, lastenneuvolatädiksi kun en itseäni oikein mieltänyt. Tuolloin elettiin väestövastuuaikaa, mikä ei tuntunut itselleni mielekkäältä toimenkuvalta. Kovin olin tietämätön työterveyshoitajan työstä tuolloin, mutta onneksi perehdyttäjinäni olivat vankat asiantuntijat, työterveyslääkäri Marja Salonius ja kollegani Mervi Sandsund. Tästä erityiskiitos heille. Marjan täsmällisiä oppeja olen noudattanut työssäni viime vuosiin saakka. Itäkeskuksen jälkeen ammatillinen polkuni on kulkenut kovin moneen suuntaan; kunnalliselta puolelta yksityiselle, Helsingistä Nummelan ja Karkkilan kautta takaisin kunnalliselle puolelle Muonioon ja Enontekiölle. Takaisin yksityiselle Sodankylän kautta päätyen nykyisiin Tunturi-Lapin maisemiin Levin Pihlajalinnaan v. 2014. Pihlajalinnaa emme tosin silloin olleet, taisimme olla Dextra tuolloin.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi

Olen reilun kuukauden päästä 52-vuotias ja asun Tunturi-Lapissa. Työviikot vietän Kittilän Levillä, viikonloput 260 kilometrin ajomatkan päässä upeissa Kilpisjärven maisemissa miesystäväni huushollissa. Lapsia minulla ei ole. Rakas harrastukseni on valokuvaus, jonka mahdollistavat nuo Käsivarren hienot maisemat Lapin kahdeksan vuodenajan muodossa. Intohimoinen luonnossa liikkuminen pitää myös fyysisesti hyvässä kunnossa, Saanatunturille kun ei konevoimalla pääse. Sinne kiirunoiden ja tunturikukkien äärelle on voinut myös monet työasiat unohtaa

Kerro meille, missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Työskentelen Pihlajalinna Levillä. Meitä on täällä kaikkiaan neljä työterveyshoitajaa. Työmme sisältö ei käytännössä eroa eteläisestä työterveyshuoltotoiminnasta juuri muutoin kuin ehkä toimintaympäristömme, voimakkaasti sesonkien mukaan toimivan lääkäriasemamme myötä. Parhaimman matkailusesongin aikana on lääkäriaseman odotusaula kovin kansainvälinen, välillä ensiapupoliklinikkaa muistuttava toimipiste laskettelurinnetapaturma- ja normiflunssa-asiakkaineen. Työterveyshuoltoasiakkaamme edustavat lähes kaikkia mahdollisia toimialoja, hoidammehan Kittilän kunnan kunnallista työterveyshuollon järjestämisvastuuta. Yhteistyötä teemme lähes kaikkien palveluntuottajatahojen kanssa sijaintimme takia. Lähin ”kilpailijan” vastaava toimipiste on Rovaniemellä, 170 km:n päässä. Pitkät välimatkat ovat osa elämää Lapissa – sekä minulla että asiakkaillamme. Ja luonnonolosuhteet tien päällä. Muun muassa tästä syystä elämäntahti on pohjoisessa leppoisampi, ollaan joustavampia, aikataulut eivät voi olla ”minuutin päälle”. Matka palveluiden äärelle on usein pitkä, joten samalla käynnillä hoidetaan monta asiaa ja se myös huomioidaan asiakastyössämme. Emme ”juoksuta” asiakasta moneen kertaan luoksemme, vaan kaikki tutkimukset ja vastaanottokäynnit pyritään hoitamana samalla käynnillä, vaikka päivystysluonteisesti tarvittaessa.

Asiakasvastuuyrityksiäni toimii mm. matkailun ja kaivostoiminnan parissa. Hissiyhtiö on suurin yksittäinen asiakkaanani. Ympärivuotisesti yhtiössä työskentelee n. 60 työntekijää, sesongilla 160. Työterveyshuollossa pyrimme luonnollisesti pitämään nämä mm. matkailijoita palvelevat asiakkaat työkykyisinä. Kiireisempänä aikana eivät yritykset tosin ehdi juurikaan työterveyshuoltoasioita laajemmin miettimään ja se näkyy sesongin päättyessä, väsyneitä ollaan. Valitettavasti Levi houkuttelee myös nuoria tai muutoin välivuotta raskaasta normaaliarjesta pitäviä työntekijöitä sesonkitöihin ymmärtämättä sitä, että sesonkityö on raskasta. Varsinkin, jos palautumiseen varatut harvat vapaapäivät menevät ravintolaelämään tutustumiseen. Toki vuodesta toiseen uudestaan tuleviakin sesonkilaisia on. Heitä, jotka osaavat nauttia myös näistä lumisista olosuhteista hiihdon ja laskettelun muodossa. Sekä tietenkin heitä, jotka jaksavat pyörittää tätä hyvinkin monipuolista elämää ja arkea Kittilässä ympärivuotisesti.

Vastuuyritykseni hissiyhtiö toimii ympärivuotisesti ja työllistää hyvin erilaisia ammattiryhmiä. Työntekijöitä löytyy toimistosta, myymälästä, lipunmyynnistä, vuokraamosta, rakennus-, huolto- ja siivouspuolelta sekä skibussin ratin takaa. Rinteissä työskentelevät hissivalvojat, rinnetyöntekijät sekä latukoneiden kuljettajat. Yhtiön lähes kaikki toiminnot tehdään omana työnä, talon sisällä, mikä on poikkeuksellista näinä ulkoistamisen ja vuokratyövoiman aikoina. Tämä auttaa myös pitämään työntekijöitä talossa osatyökykyisenäkin, sillä vaihtoehtoisia töitä löytyy. Töiden muokkaamista ja uusia työtehtäviä löytyy talosta ilman työterveyshuollon suositustakin, vaikkapa vain työnkuvan mielekkyyden lisäämiseksi. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehdään matalalla kynnyksellä, ilman jäykkiä muodollisuuksia. Kuten yleensäkin täällä Lapissa toimitaan.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Parasta työssäni ovat ehdottomasti asiakkaat. Ja aivan mahtavan ammattitaitoinen ja hersyvä työyhteisömme. Pohjoisen ihmiset eivät turhia pokkuroi, ovat rehellisiä ja avoimia, helppoja lähestyä. Toki sisäänpäin lämpiäviäkin työyhteisöjä löytyy, pienellä paikkakunnalla kun ollaan ja etenkään kun vaihtoehtoisia ympärivuotisia työpaikkoja ei juurikaan ole tarjolla. Haasteet näkyvät silloin työterveyshuollossa, mutta on hienoa olla silloin se kuuntelija, joko työntekijälle tai työnantajalle. Asiakkaita tulee eteläisemmästäkin Suomesta ja heitä saattaa hämmästyttää pohjoisen tavat toimia. Joissakin käytännöissä ollaan ehkä vielä jäljessä. Poikkeuksetta lähes kaikki paikalliset miesasiakkaat harrastavat syksyisin metsästystä, kesällä käydään hillassa, mutta hiihdetään vain keväthangilla. Tai sitten ei hiihdetä ollenkaan, vaan kelkkaillaan, mikä nostaa esille yhden haasteen työssämme eli ne ruokailu- ja liikuntatottumukset…

Mistä haaveilet työurallasi?

Työterveyshoitajana olen työskennellyt jo yli 20 vuotta. Suuria työurahaaveita minulla ei ”enää” ole, sillä monenlaisia työympäristöjä olen saanut jo kokea. Ns. perustyössä voi aina onnistua paremmin ja tässä työssä saa toteuttaa itseään juuri niin paljon kuin resursseja on.

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Omia työ- ja toimintatapoja, rutiineja voisi aina rikkoa ja uudistaa.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Kelan korvauskäytäntöjen muutokset mietityttävät. Miten saadaan ennaltaehkäisevät palvelut markkinoitua paremmin etenkin pienille yrityksille? Etäpalvelujen ja sähköisten palvelujen voimakas painottaminen ei toimi kaikkialla, varsinkaan täällä Lapissa, missä kaikilla ei ole valmiuksia näiden palvelujen käyttöön. Toki pitkien etäisyyksien takia näitäkin palveluja tarvitaan, mutta henkilökohtaista kontaktia ei sähköinen terveyskysely näillä selkosilla koskaan korvaa.

Käykää tervehtimässä, jos käytte Levillä. Eikä tarvitse tulla asiakkaan roolissa, toivottavasti.

Kuva on otettu työpaikkakäynnillä rinnekoneen kyydissä.