Minun työni

Minun työni – Tutustu ensiapukoulutusta verkossa tekevään Kati Karhuun ja hänen työhönsä

Kati Karhu on Kouvolan Terveystalossa työskentelevä työterveyshoitaja ja ETK-kouluttaja, jonka työ ensiapukouluttajana otti digiloikan koronapandemian myötä.

Kerro itsestäsi

Olen Kati Karhu, 45 v. ja asustelen Valkealassa puolisoni ja kahden teini-ikäisen tytön kanssa. Vapaa-aika menee eri tavoin liikkuen ja lasten harrastuskuljetuksissa. Tällä hetkellä vapaa-aikaani kuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija YAMK-opintojen parissa.

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja ja ensiapukouluttaja?

Kun lähdin opiskelemaan terveydenhoitajaksi vuonna 1996, oli minulla selkeänä suunnitelmana työskennellä äitiys- ja lastenneuvolassa. Valmistuin vuonna 1999 ja pääsin heti sijaiseksi työterveysasemalle, jossa olin suorittanut työterveyshuollon harjoittelun. Tällä polulla olen edelleen.

Vuonna 2005 työskentelin tehdasympäristön omassa työterveyshuollossa ja tällöin oli tarvetta suorittaa ETK eli ensiavun- ja terveystiedon kouluttajan pätevyys. Tästä lähtien olen pitänyt ensiapukoulutuksia säännöllisesti muun työterveyshoitajan työn ohella.

Viimeiset 10 vuotta olen työskennellyt Kouvolan Terveystalolla. Työterveyshoitajan työn lisäksi pidän paljon ensiapukoulutuksia. Olen myös sähköisten työkalujen tukihenkilö ja ensiapuvastaava yksikössämme. Terveydenhoitajaopiskelijoita minulla on ollut ohjauksessa 2–4 vuodessa. Tykkään auttaa ja opastaa muita, jotta kaikkien työ olisi sujuvaa.

Miten digitaalisuus on muuttanut ensiapukouluttajan työtä?

Lähdetään vuodesta 2005, jolloin ETK-kouluttajaksi valmistumisen jälkeen rakensin koko ensiapukoulutuspaketin piirtoheitinkalvoille, joita sitten esittelin ensiapukoulutuksissa piirtoheittimen avulla. Aika pian tämän jälkeen siirryimme käyttämään powerpoint materiaaleja, mutta nämäkin tuli alkuun valmistaa itse.

Ensiapukoulutusten pitämistä verkossa suunniteltiin jo ennen koronaa, muutamat yritykset näitä jo järjestikin. Itse en näitä silloin vielä pitänyt. Koronan iskiessä päälle keväällä 2020 ensiapukoulutuksia ei pystytty järjestämään lähikoulutuksina suuren altistumisriskin vuoksi. Nopealla aikataululla tehtiin iso digiloikka ja siirrettiin ensiapukoulutukset verkkoon ja kartoitettiin kouluttajat, jotka olivat halukkaita pitämään verkkokoulutuksia. Ensimmäisen verkkokoulutuksen pidin syksyllä 2020. Alkuun olin hyvin epäluuloinen, miten koulutuksesta saa laadukkaan ja jännitti miten omat digitaaliset taidot riittävät koulutusten pitämiseen verkossa. Koulutukset pidetään Teamsissa kahden kameran, läppärin ja erillisen näytön avulla.

Parin viime vuoden aikana koulutusten vuotuiset määrät ovat kasvaneet roimasti. Kahtena edellisenä vuotena olen pitänyt n. 60 koulutusta/vuosi. Tällä hetkellä koulutuksista verkkokoulutuksia on noin 80 %. Välimuotona pidän myös hybridikoulutuksia, joissa kurssilaiset suorittavat teoriaosuuden itsenäisesti etänä ja käytännön harjoittelut pidetään joko lähiopetuksena tai sitten Teamsin välityksellä etäharjoitteluina.

Kuva: Verkkokoulutuksessa elvytyksen opastaminen ja taustalla tarvittavat yhteysvälineet.

Tällä hetkellä kouluttajilla on käytössä valmiit Terveystalon tekemät koulutusmateriaalit täysin verkossa suoritettaviin koulutuksiin sekä hybridikoulutuksiin. Näitä materiaaleja jokainen kouluttaja saa muokata itselleen sopiviksi. Itse olen tuonut koulutusmateriaaleihin mukaan mm. Kahoot-pelin, YouTube -videoita, erilaisia kirjallisia tehtäviä ja monipuolisia toiminnallisia harjoituksia. Vuodesta 2023 alusta lähtien kaikki lähikoulutukset ovat SPR:n mukaisia. Itse koen digitaalisen muutoksen mielekkäänä vaikkakin laajempi kurssitarjonta haastaa kouluttajan, koska materiaaleja pitää olla etä-, hybridi- ja lähikursseja varten.

Olen kehittänyt omia kursseja pikkuhiljaa verkkokoulutusten lisääntymisen myötä ja ottanut erilaisia harjoitteita mukaan, yhtenä esimerkkinä voisin nimetä tyynyelvytyksen, jossa verkko-osallistujat elvyttävät tyynyä antamieni ohjeiden mukaan. Näin verkossakaan opiskelu ei ole vain koneen äärellä istumista. Tajuttoman auttamistoimia läpi käydessä makaan itse lattialla ja näytän keskeiset asiat kylkiasentoon kääntämisesti. Tämän jälkeen kurssilaiset harjoittelevat näyttämäni harjoitteen omatoimisesti.

Välillä verkkokoulutuksia pitäessä on tullut eteen tietoteknisiä haasteita, kuten verkkoyhteysongelmia, mutta nämäkin on saatu ratkottua ja kurssi vedettyä läpi onnistuneesti. Kouluttajan näkökulmasta verkkokoulutukset ovat osittain jopa helpompia ja aikaa säästäviä, koska esim. siirtymiset yritysten tiloihin jäävät pois eikä myöskään tarvitse siirtää koulutusvälineitä, kuten nukkeja ja muita koulutusvälineitä, joita minulla on useampi laukullinen.

Millaista palautetta olet saanut kursseista?

Yrityspalaute verkkokursseista on ollut positiivista. Etenkin valtakunnalliset yritykset ovat kokeneet kurssit kustannustehokkaina, koska verkkokurssille pystyy sijoittamaan osallistujia ympäri Suomen ja yhdelle kurssille mahtuu enemmän osallistujia kuin lähikoulutukseen.

Kurssilaisilta saadun palautteen mukaan kurssit ovat todella monipuolisia ja innostavia. Lukuisat kurssilaiset ovat antaneet palautetta siitä, kuinka hyvin ensiapua voi kouluttaa etänä. Kiitosta olen saanut selkeästä ulosannista ja siitä, että koulutus on niin monipuolinen, että sitä jaksaa seurata jopa koko 8 h ajan.

Asiakkailta tuleva palaute on iso voimavara. Olin itsekin alkuun skeptinen ensiavun opettamisesta Teamsin kautta, mutta asiakkailta saatu palaute on antanut uskoa omaan tekemiseen. Useampi on laittanut palautteen, että paras koulutus ikinä, niin se saa kyllä hymyn huulille.

Asiakaskokemus hätäensiapukurssista verkkokoulutuksena

Katin haastattelijana ja kollegana sain kunnian osallistua Katin pitämälle 4 h hätäensiapukurssille ja yhdyn kyllä edellä mainittuihin osallistujien palautteisiin. Oli ihailtavaa, kuinka Kati sai luotua koulutukseen keskustelevan ilmapiirin ja kuinka monipuolinen kurssin sisältö voi olla, vaikka koulutus on verkossa. Itse tykkäsin eniten Kahoot-pelistä, tyynyelvytyksestä sekä kylkiasentoon kääntämisharjoittelusta. Hienoa uskallusta ja digitaalisuuden hyödyntämistä sekä samalla myös hyvin perinteikkäiden ensiapukoulutusten perinteiden rikkomista ja ensiapukoulutusten tuomista vuoteen 2023.

Muokattu Tytti Puolakan tekemästä haastattelusta, joka on julkaistu Työterveyshoitajalehdessä 2/2023.

Minun työni – Tutustu työhyvinvoinnin asiantuntija Anne Hautamäkeen ja hänen työhönsä

Työni työhyvinvoinnin asiantuntijana

Työhyvinvoinnin asiantuntijat työskentelevät työpaikoilla laaja-alaisesti henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojelun rajapinnoilla. He työskentelevät työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä tiiviissä yhteistyössä johdon ja esihenkilöiden kanssa. Työhyvinvoinnin asiantuntijat huolehtivat lakisääteisistä työnantajan velvoitteista henkilöstön työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. He etsivät työssään ratkaisuja työyhteisöjen ja työntekijöiden voimavarojen vahvistamiseksi ja uudistamiseksi sekä työhyvinvoinnin, työn ja työkulttuurin kehittämiseksi.

Anne Hautamäki toimii työhyvinvoinnin asiantuntijana Caverionilla. Selvitin, millaista hänen työnsä työhyvinvoinnin asiantuntijana on.

”Olen valmistunut terveydenhoitajaksi 1998 ja siirtynyt valmistuttuani suoraan työterveyshuoltoon työterveyshoitajaksi Helsingin kaupungille. Kävin välillä työeläkeyhtiössä hakemassa oppia ammatillisesta kuntoutuksesta ja eläkeratkaisuista ja palasin sen jälkeen työskentelemään työterveyshoitajaksi lääkärikeskus Aavaan. Siirryin nykyiseen työhöni Caverionin Työhyvinvointiyksikköön työhyvinvoinnin asiantuntijaksi vuonna 2015. Työkyvyn ylläpito ja kuntoutustoiminta kiinnostivat minua jo työterveyshoitajan työssä, ja kun tarjoutui mahdollisuus työskennellä ja kehittyä eteenpäin näillä osa-alueilla tartuin tilaisuuteen. Oli mielenkiintoista päästä vaikuttamaan yrityksen sisältä työterveysyhteistyöhön sekä työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen. Työterveyshuollon kokemuksesta ja substanssin tuntemisesta on nykyisessä työssäni ollut paljon hyötyä.

Työpaikassani Caverionilla on lähes 5000 työntekijää ympäri Suomea, ja toimimme yhteistyössä noin 50 työterveyshuoltotiimin kanssa. Työhyvinvointiyksikkömme on neljän hengen tiimi, johon kuuluu työhyvinvointipäällikkönä toimiva kollegani, joka on myös työterveyshoitaja. Lisäksi yksikköön kuuluu työhyvinvointikoordinaattori ja työhyvinvoinnin assistentti. Yksikkömme ohjaa työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon liittyvää toimintaa. Työhön tuo oman erityispiirteensä se, että yrityksemme työhyvinvointiyksikkö on AVI:n luvanvarainen työterveyspalveluiden tuottaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä yrityksemme ulkopuolisen työterveyshuollon palvelutuottajan kanssa.

Tiimimme tekee tiivistä yhteistyötä yrityksen johdon ja esimerkiksi työsuojelun kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisiä tapaamisia ja tiivistä raportointia ja seurantaa. Seuraamme esimerkiksi sairauspoissaoloja ja työjärjestelyjen toteutumista, tavoitteena hyvinvoiva caverionilainen. Tavoitteena on myös hallita työterveyshuollon, sairauspoissaolojen ja tapaturmien sekä ennenaikaisten eläköitymisien kustannuksia. Kustannukset näistä olivat vuonna 2021 yhteensä noin 21 miljoonaa euroa ja tämän vuoksi tiimimme työ nähdään merkittävänä yrityksessä. Osa kustannuksista on panostusta työkyvyn ylläpitoon ja sitä tehdään myös kustannusten hallitsemiseksi.  

Työni on vaihtelevaa ja monipuolista, sekä isojen linjojen suunnittelua että yksittäisten ihmisten asioiden hoitamista. Roolini on toimia yhteyshenkilönä esimiesten, työterveyshuollon ja työeläkeyhtiöiden välillä. Tehtävänäni on koordinoida valtakunnallisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työkyvyn palveluja yrityksemme sisällä. Työhöni voi kuulua yhtä lailla esimiesten sparrausta, yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, ohjausryhmiä työeläkeyhtiöiden kanssa, kuntoutusryhmien muodostamista kuin kuntoutuksiin liittyviä yhteistyöneuvotteluita ja -päiviä. Iso osa työstäni on työkykyneuvotteluihin osallistumista nimetyn työterveystiimin sekä esimiesten tukena. Järjestämme koulutuksia ja valmennuksia yrityksemme esihenkilöille, työterveyshuoltotiimeille, henkilöstön edustajille ja henkilöstölle. Osallistun aina mahdollisuuksien mukaan työpaikkaselvitysten tekemiseen, koska opin tuntemaan ihmisiä ja saan näkemystä yksikön ja työntekijöiden arjesta.

Yrityksen työntekijöiden poissaoloja seurataan työterveyshuollossa, jossa työterveyshoitaja tekee työkykysuunnitelman, joka tulee näkyviin myös minulle työhyvinvoinninasiantuntijana. Suosimme työkykyneuvotteluja yhteisten työkykyyn liittyvien keskustelujen ja suunnitelmien tekemisessä.  Työterveyshoitaja kutsuu koolle työkykyneuvottelun. Osallistumme kollegani kanssa kaikkiin neuvotteluihin. Niitä pidetään Caverionilla runsaasti, viime vuonna noin 400. Caverionilla on työkykyjohtamisessa yhteisiä työkaluja käytössä sekä työterveyshuollossa että yrityksen esihenkilöillä. Caverion haluaa työnantajana tukea työntekijöitä työhyvinvoinnissa ja työkyvyn ylläpidossa. Tähän on monenlaisia työkaluja tarjolla ja niitä kehitetään jatkuvasti.  

Työssäni näkyy päivittäin se, että työterveyshoitajat ovat avainasemassa työkyvyn hallinnassa. Kannustankin työterveyshoitajia rohkeaan ja oma-aloitteiseen työkyvyn case managerointiin. Työterveyshoitajat pärjäävät mainiosti ilman työterveyslääkäriä työterveysneuvotteluissa silloin kun niissä ei ole tarvetta lääketieteelliseen näkökulmaan tai esimerkiksi B-lausuntojen tekoon. Työkykyyn ja työterveyteen liittyvät asiat ovat herkkiä, joten luottamuksen saavuttaminen työntekijöiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Meillä työhyvinvointiyksikkönä tai työterveyshuollollakaan ei olisi toimintaedellytyksiä ilman työntekijöiden ja esihenkilöiden luottamusta. Luottamusta rakennetaan parhaiten olemalla läsnä etenkin monimutkaisissa työkyvyn haasteissa, joissa oikean polun löytäminen ja asioiden eteenpäin vieminen vie aikaa. Ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdot ja urapolkujen suunnittelu terveydentilan näkökulmasta vaatii usein perusteellisia keskusteluja ja monenlaista taustaselvitystä. Omaa työtäni teen paljon etänä mutta yhtä lailla matkustan paljon myös paikan päälle ihmisiä tapaamaan. Matkapäiviä kertyy, koska luottamus syntyy aidoissa kontakteissa ja tapaamisissa.”

Vapaa-ajalla:

Perhe on tärkeä, kotona asuu vielä 13-vuotias mutta aikuisen tyttärenkin kanssa on mukava reissata ja jakaa kiinnostuksen kohteita kuten musiikki ja teatteri. Omaa vapaa-aikaani kuluu paljon koripallon parissa, vaikka välillä oma treenaaminen meinaakin jäädä muiden menojen jalkoihin.

Toimin myös Työterveyshoitajaliiton paikallisosasto Uusimaan puheenjohtajana. Se on antoisaa puuhaa ja kannustankin meitä työterveyshoitajia olemaan aktiivisia ja nostamaan monipuolista työtämme näkyväksi.

Haastatellut Inka Koskiaho
Teksti on julkaistu Työterveyshoitajalehdessä 4/2022.

Minun työni – Tutustu vastaava työterveyshoitaja Anni-Maria Salmiseen ja hänen työhönsä

Miten sinusta tuli työterveyshoitaja?

Kipinä työterveyshoitajan työhön alkoi kannustavan ja työelämästä opintovapaalla olleen työterveyshoitajan toimesta, joka veti työterveyshuollon opintojakson ammattikorkeakoulussa. Konkreettinen harjoittelujakso sinetöi ajatuksen työskentelystä työikäisten parissa.

Työskenneltyäni lähihoitajana opintojen rinnalla ja myöhemmin sairaanhoitajana tiesin, että ennaltaehkäisevä työ on minulle luonnollisinta. Urani työterveyshoitajana alkoi yksityisellä lääkäriasemalla Savonlinnassa ja jatkui terveystalolaisena Ylä-Savon alueella. Toimin useammassa toimipisteessä, pienillä sivuasemilla sekä tehtaalla. Ensimmäisellä maatilakäynnillä seisoin pellon laidalla vaaleanpunaisessa toppatakissa ja leopardikuvioisissa kumisaappaissa. Työparini, pitkän linjan työterveyslääkäri, totesi ”Kylläpä, kyllä, eipähän tuo maha elikoita haitata, vua onneks nuita ei tiälä ole”. Jää oli humoristisesti rikottu ja mikä parhainta, muistelemme tätä aina ilolla, kun tapaamme. Moniammatillisessa tiimityössä on voimaa.

Työskentely pienillä sivutoimipaikoilla ja tehdasvastaanotolla kasvatti itsenäiseksi ja rohkeaksi työterveyshoitajaksi. Sain jo urapolkuni alussa hoidettavaksi haastavia yrityskokonaisuuksia, joka roihutti kokemaani kytevää paloa ja kasvatti ammatti-identiteettiä. Samalla ymmärsin, miten kaikesta työkokemuksesta on hyötyä. Tein vahvaa substanssityötä ja asetin jo varhain kunnianhimoisia tavoitteita uralleni. Kouluttauduin myös astma- ja allergiahoitajaksi ennen siirtymistä Kuopioon jatkamaan tarinaani.

Kerro lyhyesti jotain itsestäsi

Asun Kuopiossa avomiehen ja koiran kanssa. Kuvailisin itseäni avoimeksi ja helposti lähestyttäväksi. Haluan jakaa positiivisuutta ympärilleni hymyllä ja pilkkeellä silmäkulmassa. Perhe ja ystävät ovat minulle erittäin tärkeitä ja toimivat myös työelämän vastapainona. Vapaa-aikani vietän liikkuen, sillä ulkoilu ja raikas ilma antavat energiaa arkeen. Innostun kilpailuhenkisenä persoonana myös kokeilemaan uusia lajeja. Uutena harrastuksena olen saanut houkuteltua puolison lavatanssikurssille, josko ensi kesänä saisi pukeutua kellohameeseen ja suunnata Pistohiekalle! Sunnuntaisin pyörii työporukan Padel-vuoro, joka toimii samalla myös nauruterapiana. Omaan myös rentoutumisen taidon, itseään ja kehoaan täytyy muistaa kuunnella. Kuuntelen äänikirjoja ja podcasteja sekä ajoittain haaveilen omasta pienestä maatilasta järven rannalla, jossa kasvattaisin lampaita ja ylämaannautoja.

Kerro meille, missä työskentelet ja mitä työhösi kuuluu?

Työskentelen vastaavana työterveyshoitajana eli lähiesihenkilönä Terveystalolla Kuopiossa ja Siilinjärvellä kolmessa eri toimipisteessä. Minulla on upea 22 työterveyshoitajan tiimi johdettavana, kenestä jokaisesta olen ylpeä ja kiitollinen. Suurikokoisen tiimin johtaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja etupainotteista suunnittelua. Tiimissäni on itseohjautuvia asiantuntijoita, avointa ja välitöntä kommunikointia ja avun saaminen on helppoa. Joskus pienellä ja oikea-aikaisella avulla, palautteen antamisella, kannustuksella ja kiitoksella asiantuntijat pääsevät työssään eteenpäin.

Tavoitteenani on luoda edellytykset työssä onnistumiseen ja ohjata työtä oikeaan suuntaan. Työviikkoni koostuu muun muassa yksilöiden kuukausi- ja kehityskeskusteluista, perehdytyksestä, asiakastapaamisista ja neuvotteluista, ammattiryhmäkohtaisista palavereista, tiedon jalkauttamisesta, työn suunnittelusta, kehitysideoista, sparrailusta, HR-asioista, dialogisista kohtaamisista ja raikuvasta naurusta. Tärkeintä on hyvä henki ja positiivinen vire, sillä se auttaa itseäni jaksamaan myös työn haasteiden parissa.

Mikä työssäsi on parasta? Mitä haasteita koet työssäsi olevan?

Työskentelen parhaimmillani paineen alla. Olen yhteen hiileen puhaltaja, tiimipelaaja ja ihmisläheinen persoona, joka pääsee oikeuksiinsa tässä työssä. Koen vahvuutenani myös substanssiosaamisen, jota työntekijänikin arvostavat. Haluan olla ajan hermolla ja toimia sparraajana. Pääsen kehittämään näköalapaikalta työterveyshuollon perusprosesseja, työvälineitä ja ohjelmia. Nykyinen työni mahdollistaa asioiden tarkastelun laajana kokonaisuutena sekä suunnittelemaan työtä pitkällä aikajänteellä. Lähiesihenkilönä työskennellessä saan täyden tuen työhöni työnantajaltani, esihenkilöltäni ja vastaavien tiimiltä, mikä motivoi kehittämään ja edistämään asioita. Työssäni ehdottomasti parasta ovat minua ympäröivät ihmiset sekä mahdollisuus työyhteisön psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja sen edistämiseen. Saan voimaa siitä, että olen saanut edistettyä asioita yhdessä työntekijöiden kanssa, tarjoamani apu tai neuvo on tarpeellista ja näen konkreettisesti eri ratkaisujen vaikutuksia, kuten esimerkiksi työssä jaksamisen tuen suunnitelmien hedelmät. Yksilöllisten vahvuuksien hyödyntäminen vahvistaa yksilön motivaatiotasoa, edistää työssä kehittymistä ja monipuolistaa olemassa olevaa työnkuvaa. Kun työntekijällä ovat voimavarat ja työolosuhteet kunnossa, hän on silloin myös tuottava, kehittävä ja luova yksilö. Aktiivisella lähijohtamisella voin vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen positiivisesti, sekä sen keinolla tunnistaa varhaiset työkykyriskit.

Kieltämättä tunnit loppuvat ajoittain ja tällöin priorisointikyky korostuu. Haasteena koen erilaisten ja laajojen kokonaisuuksien hallitsemisen IT-tuesta HR-osaamiseen. Ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa valppautta sekä aktiivista yhteydenpitoa eri toimintojen välillä. Esihenkilötyössä on aina omat paineet ja vaatimukset ja on omattava kyky tehdä myös vaikeita päätöksiä. Koen, että tärkeintä on omien arvojen yhdenmukaisuus työnantajan arvojen ja strategian kanssa. Johdonmukaisella toiminnalla saavutetaan tavoitteita.

Mistä haaveilet työurallasi?

Ammatillisena tavoitteenani on kehittää omaa osaamistani yhä syvemmälle nykyisessä työtehtävässäni ja oppia uusia johtamistaitoja. Tavoitteenani on saattaa loppuun YAMK-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan johtamisesta ja kehittämisestä, jota suoritan työni ohessa Savonia ammattikorkeakoulussa. Unelmat ja haaveet ovat niitä tekijöitä, jotka kannustavat pyrkimään eteenpäin. Tiedän, että matkani esihenkilönä ja johtajana on vasta alussa ja kuljen määrätietoisesti eteenpäin kasvavalla asiantuntemuksellani ja omana itsenäni. Haaveilen, että jätän työelämässä ja yritysterveydessä jälkeeni jotakin merkittävää ja pysyvää, josta muut voivat hyötyä ja jonka pohjalta voi rakentaa jotakin omaa. Tällä hetkellä olen siellä, missä haluan olla. Aion nauttia nykyisestä rakkaasta työstäni, työnantajasta, mahtavasta työterveyshoitajien tiimistä ja pitää mielen avoinna tulevaisuutta ajatellen.

Miten haluaisit työtäsi kehittää?

Itse voin vaikuttaa itseni johtamiseen, työnhallinnan edistämiseen ja asioiden priorisointiin. Vastaavalla työterveyshoitajalla on paljon erilaisia vastuualueita hallittavana, siksi kehittäisin sähköisen työkalun myös meidän työmme tueksi, esimerkiksi vastaavan työterveyshoitajan oma, sähköinen vuosikello.

Mitä odotat työterveyshuollon tulevaisuudelta?

Yksilövastaanoton sijaan työterveyshuolto on yhä enemmän asiakasyrityksen toimintojen kehittämistä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Koronavuosien myötä myös asiakasyrityksien tietoisuus ja mielenkiinto ovat heränneet esimerkiksi työkykyjohtamiseen liittyen. Työpaikkaselvitykset poikivat jatkotoimenpiteitä, suunnattuja selvityksiä, luentoja ja tukitoimia. Yrityksien yhteistyön toiveissa nousevat aitous ja saumattomuus tiimien kanssa sekä perusprosessien toimiminen, joiden päälle rakennetaan yhteisiä linjoja ja toimintatapoja. Yritykset luottavat yhä enemmän asiantuntijuuteen ja tiedolla johtamiseen. Työterveyshuolto tulee olemaan yhä enenevissä määrin asiakasyrityksen yhteistyökumppani. Työterveyshoitajalla ja moniammatillisella tiimillä tulee olla taitoa ja rohkeutta toimia asiakasyrityksen suuntaan aktiivisesti ja ehdottaa organisaatioon toimenpiteitä. Odotan yhä tiiviimpää moniammatillista yhteistyötä, jossa tyypillisesti työterveyshoitajalle suunnattua työtä jaetaan tiimissä muille asiantuntijoille. Moniammatillisen tiimin jäsenistä jokainen kantaa vastuun nimetystä asiakasyrityksestä. Tämä toiminta vaatii myös resurssia asiantuntijariveihin ja kohtuullisia asiakkuuspotteja työterveyshoitajille. Odotan tulevaisuudelta resurssien mahdollistavan työhyvinvointipalveluiden järjestämisen yritykseen, yhteistyön syventämisen ja suunniteltujen toimenpiteiden aktiivisen seurannan kehittyvää teknologiaa hyödyntäen.

Vapaa sana

Työterveyshoitajan työ mahdollistaa monenlaisia urapolkuja, niin leveys- kuin pystysuunnassa. Työtä voidaan muokata yksilöllisesti ja työntekijälähtöisesti. Työntekijän intressit ovat myös työnantajan etu, silloin työtä tehdään sydämellä, joka näkyy ja kuuluu myös asiakkaillemme saakka. Kuuntelethan itseäsi ja ole rohkea, sillä tässä työssä riittää mielenkiintoisia ja antoisia syvyyksiä! Hyvää ja palauttavaa syksyn jatkoa kaikille!