Päättäjille

Päättäjä, tämä viesti on sinulle

Oletko selvillä siitä, kuinka suuri merkitys työterveyshoitajien työllä on Suomen kilpailukyvylle?

Sen lisäksi, että työterveyshoitajat kannattelevat suomalaisten työntekijöiden työkykyä, heidän käsissään on myös leijonanosa siitä innovaatioita versovasta työhyvinvoinnista, jolle maamme koko kilpailukyky rakentuu.

Liittona olemme sitoutuneet työkykyä ja työllisyyttä tukevaan yhteiskuntakehitykseen Työterveys2025 ja TYÖ2030 ohjelmien linjausten mukaisesti. TYÖ2030-ohjelma tarvitsee jatkoa ja uusi ohjelmakausi tulee käynnistää. Työelämän kehittämisen tulisi olla pitkäaikaisstrategiaan perustuvaa, jossa tavoitteena on kehittää maailman parasta työelämää Suomessa.

Valoisaan työtulevaisuuteen tähtäävät vaikuttamisteemamme ovat Työkyky ja Osallistuminen sekä Osaaminen ja Yhdenvertaisuus.

Työkyky ja Osallistuminen

Missiomme työterveyshoitajina on asiakasta motivoiva ja
kuntouttava työote, jotta asiakkaan tarvitsema oikea-aikainen työkyvyn tuki, kuntoutuspolku tai uusi työura löytyy.

Kuntoutusyhteistyön tulisi olla saumaton osa työpaikan työterveysyhteistyötä.

Työterveyshuollon integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään käynnistyi TYÖKE – hankkeessa (Työikäisten palveluiden kehittäminen sotessa) jossa hoitopolkuja on rakennettu järjestelmään. Lisäksi osatyökykyisten työkyvyn tuen hyviä käytäntöjä on tärkeää vakiinnuttaa. TYÖOTE –mallin laajentamista eri potilasryhmiin tulee pyrkiä nopeuttamaan.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten on osattava konsultoida työterveyteen- ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä työterveyden ammattilaisia.

Visiomme on myös, että kaikki työikäiset kuuluvat työterveyshuollon piiriin, ja kaikilla työntekijöillä on työterveyshuoltopalvelut käytettävissään. Myös työttömät työnhakijat ja työuralle pyrkivät opiskelijat hyötyvät työterveyshuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä työkykyä kartoittavista palveluista.

Lisäksi haluamme nostaa esille seuraavat Akava-yhteisössä
muodostetut tavoitteet mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi:

Työterveyshuoltolakiin säädetään ennakoivista työterveystarkastuksista, joissa määräajoin kartoitetaan fyysisiä ja psykososiaalisia työkykyriskejä. Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen sisällytetään lakisääteiseen työterveyspalveluun. Työterveyshuollon yhteistoiminnassa sovitaan mielenterveyttä tukevista palveluista ja oikeudesta lyhytpsykoterapiaan työterveyshuollon kautta. Työntekijällä pitää olla oikeus käyttää työterveyshuoltopalveluita työajalla, mikä varmistaa nopean hoitoon pääsyn ja terveydentilan arvioinnin sekä ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymisen.

Toimenpiteet:

✓ Luodaan valtakunnalliset indikaattorit työterveyshuollon laadun arviointiin.
✓ Varmistetaan riittävät resurssit työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi. ✓ Tehdään sujuviksi siirtymät työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja
työllisyyspalvelujen välillä.
✓ Uudistetaan työturvallisuuslaki
Uudistetaan työturvallisuuslaki psykososiaalisen kuormituksen
ennaltaehkäisemiseksi ja henkisen työkyvyn tukemiseksi
Siirretään työsuojelun yhteistoiminta osaksi työturvallisuuslakia ✓
✓ Työterveyshuolto
Säädetään työterveyshuoltolakiin ennakoivista työterveystarkastuksista
Sisällytetään henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen osaksi lakisääteistä työterveyspalvelua
✓ Työaikasuojelu
Täsmennetään oikeutta irrottautua työtehtävistä työajan ulkopuolella
Turvataan matkustavien työntekijöiden palautuminen ja lepoaika
Parannetaan oikeutta osittaiseen etätyöhön
Laajennetaan tapaturmalain soveltamisalaa etätyössä

Osaaminen ja Yhdenvertaisuus

Työterveyshuollon kattavuusvajeen (8 %) kuromiseksi alalle tarvitaan lisää työterveyshoitajia.

Työterveyshuollon ammattiryhmien koulutustarve tulee selvittää valtakunnallisesti ja alueuudistus huomioiden. Työterveyshoitajat ovat avaintoimijoita työnantajan järjestämien työterveyspalveluiden toteuttamisessa ja koordinoinnissa. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa tarvetta, ja työterveyshoitajista on jo pulaa.

Esitämme, että työterveyshuollon koulutusstrategia laadittaisiin turvaamaan riittävä osaaminen maassamme.

Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen rahoitus tulee ratkaista kaikkien ammattiryhmien osalta, ja työterveyshuollosta tulee muodostaa oma koulutusalansa, jota kaikki ammattiryhmät voivat tulevaisuudessa jatko-opiskella. Asiakkaan täytyy voida tulevaisuudessa selvittää työterveyden ammattilaisten pätevyys rekisteristä.

Liitto kannattaa terveydenhoitajatutkinnon muuttamista ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.

Terveydenhoitajatutkintoon pohjautuva työterveyshoitajan työ on laaja-alaista asiantuntijatyötä, jonka vaatimustaso kasvaa jatkuvasti.

Työelämän muutokset, asiakkaiden moniongelmaisuus, digitalisaatio, älyteknologian kehittyminen, globalisaatio sekä koordinointivastuu ja monitieteinen työterveysyhteistyö edellyttävät koulutustason nostoa.

Esitämme työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen siirtämistä osaksi ylempää AMK-tutkintoa tai yliopiston tiedekuntaa kuten muualla Euroopassa.

Naisvaltaisilla korkeasti koulutetuilla aloilla on edelleen pienemmät palkat kuin miesvaltaisilla vähemmän koulutetuilla aloilla. Suomalaisen työelämän tasa-arvon ja hoitoalan työtehtävien vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvitaan palkkatason selkeää korjaamista.

Koulutustason muutos auttaa palkkaepätasa-arvon korjaamisessa.

Toimenpiteet

✓ Työterveyshuoltoon pätevöitymisen
kustannukset osaksi koulutusjärjestelmän
kustannuksia
✓ Turvataan riittävä määrä työterveyshuollon
pätevöittävää koulutusta.
✓ Muutetaan työterveyshuollon
pätevöittävä koulutus osaksi ylempää
korkeakoulututkintoa.
✓ Korjataan työterveyshoitajien palkkataso.

Lisätietoja:

Inka Koskiaho, puheenjohtaja
+358 50 536 8226, inka.koskiaho@gmail.com

Eve Becker, järjestöpäällikkö
+358 40 761 7231, eve.becker@tyoterveyshoitajat.fi