Hyvä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén
Me akavalaisten hoitajaliittojen edustajat haluamme tällä viestillä esittää näkemyksiämme huomioon otettaviksi hoitotyön työntekijöiden puutteesta ja haasteellisista työolosuhteista keskusteltaessa ja ratkaisuja niihin etsittäessä.
Terveydenhuollon heikentynyt henkilöstötilanne on keskusteluttanut kansalaisia ja päättäjiä jo usean vuoden ajan, mutta viime aikoina keskustelu on ollut erityisen runsasta. Tiedossa on, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on akuutti työvoimapula, hoitajia liian vähän ja henkilöstön vaihtuvuus niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon palveluissa on suurta. Tähän on syynä matalan palkan lisäksi työn fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen kuormitus, työn vastuullisuus ja vaatimukset, johtamisongelmat, vuorotyön raskaus, kiire ja työn keskeytykset. Julkisuudessa on esitetty hoitotyöstä kovin negatiivinen kuva, mutta näistä todellisista haasteista huolimatta hoitotyö on merkityksellistä ja antoisaa työtä.
Keskustelua on käyty runsaasti erityisesti vanhuspalveluiden osalta. Hoitajamitoituksen 0.7 hoitajaa asukasta kohti pitäisi tulla voimaan ensi keväänä. Mielestämme hoitajamitoituksesta ei pidä luopua. On mietittävä muita tapoja selviytyä hoitajapulasta. Tehtävänkuvia on mietittävä uudella tavalla, jotta oikeat ihmiset saadaan oikeisiin tehtäviin, ammattilaisten on voitava tehdä koulustaan vastaavia tehtäviä. Omaa osaamista on saatava hyödyntää ja kehittää, jotta motivaatio työn tekemiseen säilyy ja alalla pysytään. Tällä hetkellä monissa vanhushoidon yksiköissä ”kaikki työntekijät tekevät kaikkea”, mikä ei ole taloudellista, tehokasta eikä korkeakoulutettuja hoitotyöntekijöitä motivoivaa. Tukihenkilöstöä, kuten hoiva-avustajia tarvitaan vanhusten hoitoon kotihoidossa sekä laitoshoidossa. Muutenkin henkilöstön monialaisuutta on lisättävä. Ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluita, toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta tulee huomattavasti tehostaa kotihoidossa sekä laitoshoidossa. Terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat kustannustehokkaita keinoja hillitä vanhuspalveluiden kustannusten nousua.
Hoitajamitoituksen käytännön sisältöä voi tarkastella myös digitalisaation näkökulmasta, mutta ikäihmisten kohdalla siitä ei ole pikaista apua. Digitaalisten työkalujen luominen sosiaali- ja terveydenhuollon kentälle vaatii sen eri palveluprosessien laajan kirjon ymmärrystä ja tämä puolestaan edellyttää muutosjohtamista, yhteistyötä ja resursseja, joihin tulee suunnata voimavaroja digitaalisten ratkaisujen edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto edellyttää riittävää ja hyvin perehtynyttä henkilökuntaa, joka ohjaa ja opastaa vanhukset digipalveluiden käyttöön.
Henkilöstöpula ja suuri vaihtuvuus edellyttävät moninaista työolosuhteiden kehittämistä. Keskeistä on johtamisen kehittäminen kaikilla johtamisen tasoilla niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Erityisesti tulee varmistaa tiedolla johtaminen sekä ammatillisen johtamisen riittävyys. Asiantunteva johtaminen parantaa työn laatua, työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Tarpeen on myös käynnistää työturvallisuuslain uudistus, jonka tavoitteena on psykososiaalisen kuormituksen hillitseminen ja työsuojelun parantaminen myös sosiaali- ja terveysalalla. Työnohjausta on tarjottava erityisesti asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimiville työntekijöille. Työhyvinvointiin on kiinnitettävä monipuolisesti huomiota ja mahdollistettava työntekijöiden osallisuus oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen sekä osaamisen jatkuva kehittäminen.
Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan rahoitusta opiskelijoiden harjoittelujaksojen ohjaukseen työpaikoilla. Opiskelijoiden laadukas ohjaus edellyttää aikaa ja resursseja sekä ohjauksellisia valmiuksia. Lisäksi tarvitaan tukea ja yhteistyötä sekä työyhteisöltä että oppilaitoksilta opiskelijaohjaukseen liittyvän koulutuksen ja ohjauksen muodossa. Laadukkaasti toteutettu opiskelijaohjaus tuottaa hoitotyön ammattilaisia, joita kaivataan kipeästi lisää akuutista työvoimapulasta kärsivälle alalle. Laadukas ja hoitotyöhön motivoiva ohjaus sekä opiskelijamyönteinen ilmapiiri harjoittelupaikoissa edistää opiskelijoiden jäämistä hoitotyöhön tutkinto-opintojen jälkeen.
Sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminnan tulee olla valtakunnallisesti koordinoitua, jotta hoitotyön hyvät käytännöt ovat käytössä ja hoitotyön kehittäminen etenee kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla. Hoitotyön hyvien käytäntöjen avulla voidaan tuottaa parempia palveluja niiden saatavuuden, laadun ja oikea-aikaisuuden turvaamiseksi. Hoitotyön hyvien käytäntöjen avulla asiakaslähtöisiä palveluja voidaan tehdä taloudellisesti ja tehokkaasti vastaamaan hoitotyön voimavarojen riittävyydestä ja niiden kehittämisestä. Hoitotyöhön kohdentuvia hoitosuosituksia tuottavalle Hoitotyön tutkimussäätiölle (Hotus) on esitetty lähes 50 % pienempää rahoitusta kuin vastaavalle lääketieteen edustajalle. Muistutamme, että myös hoitotyö tarvitsee riittävät resurssit toimintansa tueksi.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin on muodostunut hoiva- ja hoitovelkaa kahden viime vuoden ajalta jo pelkästään koronapandemiasta johtuen. Tämän lisäksi Suomi on jäänyt pohjoismaista jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa useita miljardeja euroja. Budjettiriihessä on tehtävä panostuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon!
Akavan sairaanhoitajat ja Taja
Puheenjohtaja Jarkko Koskiniemi jarkko.koskiniemi@taja.fi
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Puheenjohtaja Tiina Mäenpää tiina.maenpaa@terveydenhoitajaliitto.fi
Suomen Työterveyshoitajaliitto
Puheenjohtaja Inka Koskiaho inka.koskiaho@gmail.com