Työterveys Helsingin pitkä historia työterveyden kehittäjänä
Helsingin kaupungilla on ollut oma työterveyshuolto jo 60 vuotta. Työterveys Helsinki palvelee yli 40 000 käyttäjäasiakasta. Yksikkö toimii työterveysliikelaitoksen johtokunnan alaisuudessa eli sen palvelujen määrä, laatu ja palveluprosessit ovat kaupungin omassa ohjauksessa.
Työterveyspalvelut sisältävät lakisääteiset, ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut (kaupungin henkilöstön hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn sekä työpaikkojen toiminnan edistämisen) ja laajat sairaanhoitopalvelut tutkimuksineen.Niiden laajuuden määrittelee kaupunki työnantajana. Palveluista noin puolet on sairaanhoitopalveluita ja vastaavasti toinen osa lakisääteisiä työterveydenhuollon palveluita. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana kustannustehokkaina ja tarvelähtöisinä, joita täydennetään ostopalveluilla.
Laatukilpailutusta ilman tiedossa olevia perusteita
4.11.2021 pormestari totesi kaupungin liikelaitoksena toimivan työterveyshuollon osalta järjestettävän laatukilpailutuksen, jolla parannetaan työterveyspalveluiden saatavuutta. Toteutuessaan laatukilpailutus johtaa työterveyspalveluiden ulkoistukseen, koska kaupungin sisäisenä liikelaitoksena Työterveys Helsinki ei voi osallistua kilpailutukseen. Henkilöstön edustajat ja pääluottamusmiehet (JHL ja JUKO) totesivat kannanotossaan 9.12.2021, että kyseinen laatukilpailutus tuotiin julki ilmoitusasiana ilman kunnollista virkamiesvalmistelua ja asiantuntijoiden kuulemista.
”Hämmentävää on se, että perusteet eivät olleet kenenkään ulkopuolisen tiedossa. Eikä niitä ole avoimesti perusteltu vieläkään. Ei ole tietoa siitä, millä faktoilla päätös on tehty, kun kukaan ei ole keskustellut meidän kanssamme. Ei ole analysoitu, ei mitenkään varauduttu ja sitä kautta ei ole asiaa johdettu tiedolla. Kaupunkistrategiassa painotetaan sitä, että kaupunkia johdetaan tiedolla. Se ei ole tässä toteutunut, toteaa haastateltavani Miira Korjonen ja sanoittaa henkilökunnan tuntoja. Taustalla on Helsingin kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläisen esitys, jossa hän on todennut, ettei työterveyspalveluiden laatutaso vastaa nykyajan vaatimuksia. Hänen mukaansa nyt ei haeta kustannussäästöjä vaan tehokkuutta.
Tehokkuus ei ole laadun tae, kirjoittaa kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja ja työterveyshoitaja Sinikka Vepsä (sdp) (HS 14.12.2021) ja pohtii, miksi Kiesiläinen ja mukana olleet päättäjät ovat valmiita lahjoittamaan ilmaiseksi Työterveys Helsingin mittavan 60-vuotisen työterveyshuollon kehittämistyön terveysjäteille.
Työterveys Helsinki tuntee Helsingin ja sen työt
Työterveys Helsingin henkilöstö hämmästelee suuresti sitä, miksi on lähdetty laatukilpailutukseen, koska ”olemme tuottaneet niitä palveluja, joista on kaupungin kanssa sovittu ja kaupunki on meiltä edellyttänyt ja niillä resursseilla, jotka kaupunki on määritellyt (mukaan lukien toimipisteiden määrä tai aukioloajat, lääkäreiden palkkaus)”, kirjoittaa työterveyshuollon erikoislääkäri Marjaana Saarela.
Haastattelemani henkilöstönedustaja Miira Korjonen kuvailee: ”Olemme kehittäneet vahvasti toimintaamme Helsingin kaupungin strategisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Se pyyhitään nyt pois täysin varoittamatta. Ei ymmärretä, millainen rooli Työterveydellä on ollut.” Yhteistoimintamme on ollut saumatonta eri työpaikkojen kanssa kaupungin sisällä olevana yksikkönä ja siksi olemme tienneet hyvin, mitä työpaikoilla tapahtuu, hän jatkaa.
Työterveys Helsingin toimintaa ohjaavat kaupungin henkilöstöpoliittiset tavoitteet, työhyvinvointiohjelma sekä työterveyshuoltoa koskeva lainsäädäntö.
Helsingin kaupunki on yksi maailman digitalisoituneimmista kaupungeista, ja myös Työterveys Helsinki on halunnut olla tuota kehitystä tukemassa. ”Meillä on käytössä hyvin monikanavainen palvelupolku ja digitaalisten palvelujen lisääntymisen myötä pääsy lääkäreille on parantunut”, painottaa Korjonen.
”Yksi kriteeri on ollut se, että vastaanotolle pitäisi päästä myöhemmin illalla. Iltavastaanotot ovat meillä olleet klo 18 saakka. Muutostoiveisiin olemme reagoineet aina tarpeen mukaan. Kaiken kaikkiaan ulkoistamisasiassa henkilöstömme on hyvin hämmentynyt siitä, että ei ole kartoitettu eri vaihtoehtoja. Tässä vain yksi taho on valmistellut esityksen, jonka pohjalta on tehty päätös. Päätökseen vaadittavaa selvitystyötä ei ole tehty kunnolla eikä faktisiin tosiasioihin perustuen ja asiantuntijoita kuunnellen. Silloin emme voi myöskään tehdä varautumissuunnitelmaa tai riskianalyysiä, kun näin on menetelty ja kaupunkihan on ottanut tässä myös valtavan suuren riskin henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtimisesta. Jos katsotaan, että tämä päätös on perusteltu, niin se on ihan ok. Kyse ei ole siitä, että naristaan, vaan julkisuuteen nousseen väärän tiedon oikaisemisesta”, jatkaa Miira Korjonen.
Pääluottamusmiehet ovat huolissaan tämän prosessin aiheuttamasta epätietoisuudesta ja epävarmuudesta henkilöstön keskuudessa. Epävarmuutta tuova siirtymäaika on pitkä. Huolena on myös ns. aivovuoto. Työterveys Helsinki on ollut haluttu työpaikka tähän saakka. Työnantajan puolelta on väärin olettaa, että työvoimapula-aloihin kuuluvien ammattikuntien edustajat jäävät odottamaan heidän työpanoksensa myyntiä, todetaan henkilöstötoimikuntaan lähetetyssä kannanotossa 9.12.2021.
Aloite valtuustolle Helsingin omistaman Työterveys in house -yhtiön perustamisesta
Valtuutettu Sinikka Vepsä on laatinut aloitteen in house -yhtiön perustamisesta 7.12.2021.
Siinä vaaditaan, että ensin tulee selvittää mahdollisuutta kaupungin omistaman Työterveys in-house yhtiön perustamiseen ennen kuin lähdetään tekemään ulkoistamiskilpailutusta. Helsingin omistamassa Työterveys in house -yhtiössä voisi olla mukana mm. HUS:n työterveyshuolto ja muitakin mukaan haluavia toimijoita aloitteen mukaan.
In house -yhtiönä Työterveys pystyisi reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin ja säilyttäisi vetovoimaisuutensa alalla arvostettuna työterveyshuollon erikoistumispaikkana.
Henkilökunnan rekrytoiminen helpottuisi ja samalla mahdollistuisivat paremmat palvelut kaupungin työntekijöille joustavien resurssien käytön ja sähköisen asioinnin lisääntyessä. Henkilöstön palkka ja palkitsemiskäytännöt olisivat yhtiön linjausten mukaisia. Tulosjohtaminenkin selkeytyisi.
Työterveyshoitajaliitto kuuntelee jäseniään
Suomen Työterveyshoitajaliitto on kuullut jäseniään aiheen aiheuttamien huolien johdosta. Liitto on informoinut mahdollisen tulevan liikkeenluovutuksen vaikutuksista työsuhteen ehtoihin ja järjestänyt webinaarin Työterveys Helsingissä työskenteleville jäsenilleen. Tietoa ja tukea annetaan muutoksessa jatkossakin, mutta aivovuoto on tässä muutoksessa aiheellinen pelko, sanoo järjestöpäällikkö Eve Becker.
Työterveys Helsingin pitkän ja laadukkaan työn soisi saavan jatkoa, sanoo Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Inka Koskiaho. Työterveyshuollon tärkein tehtävä on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto yhteistyössä työpaikan kanssa, joka edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, turvallista työn tekemistä, työyhteisön toimintaa sekä ehkäisee työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Työterveyshuollon laadukas toiminta edellyttää työterveyshuollolta työympäristöjen vahvaa tuntemusta ja toimivaa moniammatillista työterveysyhteistyötä. Tämä on Työterveys Helsingissä toteutunut pitkäjänteisen työn tuloksena.
Helsingin kaupungilla on vaihtoehtoja työterveyshuollon järjestämiseksi: työterveyshuolto voidaan järjestää oman työterveyshuoltoyksikön kautta, ulkoistuksen kautta tai työterveyshuoltoyhtiön eli in house -yhtiön kautta, jolloin lisäarvoa toisivat monet eri tekijät. Helsingin kaupungilla on ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia palvelut in house -yhtiöltä, toisin kuin tulevilla hyvinvointialueilla, jotka eivät voi enää ostaa palveluita suoraan kunnan omalta in house -yhtiöltä, kun sote-palvelut siirtyvät pois kunnista. Helsinki on tässä poikkeus. Yhtiöittämisen edut tulevat parhaiten esiin kaupungin omistaman yhtiön eli in house -yhtiön kautta, joka on turvallinen vaihtoehto kaupungille.
Omistamaltaan in house -yhtiöltä kaupunki voi hankkia työterveyshuollon palvelut suoraan eikä palvelusopimusta ole tarpeen kilpailuttaa raskaan hankintaprosessin kautta. Tämä tuo kaupungille myös veroetua yhtiön maksamien verojen muodossa. Kaupungilla on lisäksi mahdollisuus valvoa paremmin in house-yhtiön tuottamia palveluita ja niiden laatua, vaikuttavuutta sekä kustannuskehitystä. In house-yhtiössä kaupunki pystyy käyttämään määräysvaltaansa eli päättämään yhtiön asioista, mikä on tärkeää, kun palveluja halutaan kehittää, jolloin omistaja voi ohjata kehitystä haluamaansa suuntaan. Päätösvalta tuo vaikutusvaltaa, jonka avulla voidaan vaikuttaa palvelujen halutun tehokkuuden lisäksi myös niiden laatuun ja vaikuttavuuteen.
Teksti Ella Penttinen / Fabula