Työterveyshoitajaliitto suosittelee koronarokotteen ottamista. Rokotteella suojaat oman terveytesi lisäksi omia läheisiäsi sekä potilaita ja asiakkaita.
Eduskunta hyväksyi 28.12.2021 hallituksen esityksen tartuntatautilakiin tehtävästä väliaikaisesta lisäyksestä (pykälä 48 a), jonka mukaan riskiryhmien parissa sosiaali- ja terveydenhoidossa työskenteleviltä edellytetään suojaa koronavirusta vastaan. Lisäys on voimassa 31.12.2022 saakka.
Lakimuutoksen pääasiallisena tavoitteena on suojata erityisesti koronan vakaville seurauksille alttiiden sote-palveluiden asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja terveyttä. Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan asiasta. Kaikissa sote-palvelujen tehtävissä, joissa ollaan lähikontaktissa koronan vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa, saa vain erityisestä syystä käyttää työntekijöitä, jolla ei ole esityksen edellyttämää suojaa koronaa vastaan.
Covid-19 suojaa voidaan edellyttää työntekijältä aikaisintaan 31.1.2022. Työntekijä saa jatkaa työskentelyä normaalisti vielä 30.1.2022 asti, vaikka hän ei olisi ottanut koronarokotetta. Työnantaja saa lain voimaantultua tosin jo käsitellä työntekijöiden koronarokotustietoja 1.1.2022 alkaen.
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveystietoja covid-19 suojan varmistamiseksi ja tiedot pyydetään työntekijältä itseltään. Jos työntekijä ei anna tietoja, katsotaan ettei työntekijällä ole riittävää suojaa. Rokotuksen vaihtoehtona on enintään 72 tunnin sisällä tehty negatiivinen koronatesti, jos työntekijällä on lääketieteellinen syy, jonka takia hän ei voi ottaa rokotusta.
Jos työntekijällä ei ole rokotusta – eikä lääketieteellistä syytä olla ottamatta rokotusta – on työnantajan ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työtä. Jos muuta työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, jollei toisin ole sovittu. Koronasuojan puuttuminen ei kuitenkaan muodosta työnantajalle irtisanomisperustetta.
Usein kysytyt kysymykset
1. Onko työntekijän pakko ottaa koronarokote?
Ei ole. Koronarokotteen ottaminen on jatkossakin vapaaehtoista. Rokotuksesta kieltäytyminen voi kuitenkin johtaa siihen, että sinut siirretään muihin tehtäviin tai työntekosi keskeytyy, jolloin et saa palkkaa.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, jos työnteko keskeytyy sen takia, että työntekijällä ei ole riittävää suojaa koronavirustautia vastaan. (Katso tarkemmin kysymykset 5–8.)
2. Miksi koronarokote kannattaa ottaa?
Koronavirusrokote antaa suojaa SARS-CoV2-viruksen aiheuttamaa koronavirustautia vastaan. Tauti aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka voimakkuus voi vaihdella oireettomasta erittäin vakavaan, tehohoitoa vaativaan tilaan. Osa potilaista saattaa kärsiä COVID-19-taudin pitkäaikaisseurauksista, kuten väsymyksestä, hengenahdistuksesta, yskästä sekä nivel- ja rintakivuista. Koronarokotus ei täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä, mutta se pienentää merkittävästi viruksen erittymistä ja sen leviämistä ihmisestä toiseen. Siksi koronarokotteet voivat edistää niin sanotun epäsuoran suojan syntymistä. Ottamalla rokotuksen voit siis suojata paitsi itseäsi, myös muita.
3. Missä tehtävissä edellytetään rokotuksen tai sairastetun taudin antamaa suojaa koronavirustautia vastaan?
Työnantajan tulee tapauskohtaisesti arvioida, onko kyseisessä toimintayksikössä tehtäviä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski riskiryhmään kuuluville asiakkaille ja potilaille. Käytännössä riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita ja potilaita voidaan hoitaa lähikontaktissa missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä. Vaikka työntekijä ei olisi itse lähikontaktissa asiakkaiden ja potilaiden kanssa, tulisi suojaa kuitenkin edellyttää, jos on riskinä, että työntekijä levittää tartuntaa asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskenteleviin työntekijöihin.
4. Ketkä ovat koronavirustaudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita?
Asiakkaiden ja potilaiden alttius koronavirustaudin vakaville seuraamuksille arvioidaan lääketieteellisillä perusteilla. Vakaville seuraamuksille alttiita asiakas- ja potilasryhmiä ovat esimerkiksi henkilöt, joilla olisi vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia perussairauksia. Tällaisia perussairauksia ovat esimerkiksi THL:n lääketieteelliseen riskinarvioon perustuvan listauksen ryhmään 1 ja 2 kuuluvat sairaudet. Työterveyshuollon asiakkaissa voi olla sekä riskiryhmään 1 että 2 kuuluvia potilaita, esimerkiksi vaikeaa kroonista keuhkosairautta sairastavia kuten astmaatikkoja, sydänsairaita, immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa saavia, diabeetikoita tai uniapneapotilaita. Riskiryhmien määrittely löytyy THL:n sivuilta.
5. Mitä tapahtuu, jos työntekijällä ei ole riittävää suojaa koronavirustautia vastaan?
Jos työntekijällä ei ole rokotuksen tai sairastetun taudin antamaa suojaa koronavirustautia vastaan tai jos hän ei suostu antamaan asiasta tietoa työnantajalle, häntä voidaan käyttää edellä mainituissa työtehtävissä vain erityisestä syystä.
(katso kohta 6.)
Jos erityistä syytä ei ole olemassa, työnantajan on ensisijaisesti selvitettävä, löytyykö työntekijälle jotakin muuta työtä, jossa työntekijän covid-19-suojalla ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä on riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden terveydelle. Työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä on laaja. Ensisijaisesti työntekijälle olisi tarjottava muita hänen työsopimuksensa mukaisia tehtäviä. Jos tällaisia työtehtäviä ei olisi tarjolla, työntekijälle olisi tarjottava muita hänelle koulutuksen ja kokemuksen kannalta sopivia töitä. Jos muuta työtä ei ole tarjolla, tai jos työntekijä kieltäytyy muusta työstä, työnteko keskeytyy eikä työntekijälle makseta palkkaa keskeytyksen ajalta. (Katso tarkemmin kysymys 8.)
6. Mitä tarkoitetaan erityisellä syyllä?
Työnantaja saa vain erityisestä syystä käyttää riskiryhmään kuuluvien potilaiden ja asiakkaiden kanssa lähikontaktissa työskentelyyn henkilöitä, joilla ei ole riittävää suojaa koronavirustautia vastaan. Työnantajan on näissä tilanteissa huolehdittava muun muassa riittävän suojavarustuksen käyttämisestä.
Erityisenä syynä voi olla esimerkiksi pula riittävän covid-19-suojan omaavista työntekijöistä. Myös sellaista työntekijää voidaan käyttää, joka on aloittanut koronarokotesarjan ottamisen (saanut yhden koronarokotteen), mutta ei ole vielä ehtinyt saamaan täyttä rokotesarjaa. Tällöin työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa täyden covid-19-sarjan rokotuksiin liittyvässä suositusaikataulussa.
7. Mitä jos työntekijä ei voi lääketieteellisistä syistä ottaa rokotetta?
Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi työskennellä tehtävissä, jos hän esittää työnantajalle todistuksen negatiivisesta koronatestistä. Testi saa olla tehty enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista. Lääketieteellisen syyn vuoksi koronatodistuksen saamiseksi tehtävät testit ovat maksuttomia.
THL:n mukaan lääketieteellisesti päteviä syitä koronarokotteen jättämiseen väliin on hyvin vähän. Tällainen syy voisi olla esimerkiksi harvinaisen vakava allerginen reaktion rokotuksen jälkeen, eikä vaihtoehtoista rokotetta olisi tarjolla. Rokotesarjan jäätyä kesken työntekijän tulisi esittää luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi koronarokotetta ottaa.
8. Mitä jos muuta työtä ei ole tarjolla? Mitä jos kieltäydyn työnantajan tarjoamasta muusta työstä?
Tilanteessa, jossa työntekijällä ei ole riittävää suojaa koronavirustautia vastaan eikä työnantajalla ole tarjolla muuta työtä tai työntekijä kieltäytyy tarjotusta muusta työstä, työnteko estyy työntekijästä johtuvasta syystä.
Työnteon estymisen ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekeminen estyy ja palkanmaksu keskeytyy siihen saakka, kun työntekijä täyttää tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaiset edellytykset esimerkiksi hankkimalla tarvittavan rokotesuojan, tai kun työnantajalla on tarjota muuta työntekijälle sopivaa työtä. Työnteon estyminen ja palkanmaksun keskeytys päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun väliaikainen tartuntatautilain 48 a § lakkaa olemasta voimassa.
Palkanmaksun keskeyttäminen on viimesijainen keino ja työnantajan on ensin laajasti selvitettävä mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä. Työnantajan velvollisuudesta tarjota muuta työtä, katso kysymys 5.
9. Voinko saada työttömyysetuutta palkanmaksun keskeytyksen ajalta?
Et voi. Tartuntatautilain 48 a §:ää koskevan hallituksen esityksen mukaan työntekijä ei voi saada työttömyysturvalain mukaisia etuuksia, jos työnteko ja palkanmaksu on keskeytynyt työntekijästä johtuvasta syystä. (Työnteon ja palkanmaksun keskeytymisestä katso kysymys 8.) Työntekijän viimesijaisena turvana olisi toimeentulotuki sille säädettyjen edellytysten täyttyessä.
10. Voiko työnantaja irtisanoa minut, jos en ota koronarokotetta?
Ei voi. Rokottamattomuus ei ole irtisanomisperuste. Riittävän covid-19-suojan puuttuminen voi kuitenkin johtaa työnteon ja palkanmaksun keskeytymiseen. (Katso tarkemmin kysymys 8.)
Jos työnantaja painostaa tai uhkailee irtisanomisella/varoituksella koronarokotteen takia, jäsenen tulee olla yhteydessä omaan luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Jos työnantaja ryhtyy varoitus- tai irtisanomistoimenpiteisiin, tulee työnantajalta pyytää kirjallisia perusteluja toimenpiteelle. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua, voit olla suoraan yhteydessä Työterveyshoitajaliiton järjestöpäällikköön.
11. Onko työnantajalla oikeus käsitellä työntekijän terveystietoja covid-19-suojaan liittyen?
Kyllä. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan terveystietoja riittävän covid-19-suojan varmistamiseksi (tartuntatautilaki 48 a § 2 mom.). Säännös soveltuu myös virkamiehiin ja viranhaltijoihin.
Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen.
12. Mistä työnantaja saa kerätä työntekijän terveystietoja covid-19-suojan varmistamiseksi?
Covid-19-suojaa koskevat tiedot on pyydettävä työntekijältä itseltään. Jos työntekijä ei anna tietoja, katsotaan, ettei työntekijällä ole riittävää suojaa (katso kysymys 13). Työnantaja voisi halutessaan sopia tietojen säilytyksestä ja henkilön covid-19-suojan ajantasaisuuden varmistamisesta myös työterveyshuollon kanssa, mutta vastuu asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisesta olisi kuitenkin aina palvelujen tuottajalla itsellään.
13. Mitä jos en suostu antamaan työnantajalle terveystietojani koronavirusta koskevan suojan varmistamiseksi?
Jos työntekijä kieltäytyy antamasta työnantajalle terveystietojaan covid-19-suojan varmistamiseksi, katsotaan, että työntekijällä ei ole riittävää suojaa eikä hän voi työskennellä riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden kanssa ilman erityistä syytä. Siinä tapauksessa työntekijän työnteko ja palkanmaksu saattavat keskeytyä. (Katso tarkemmin kysymykset 5–8.)
14. Kuinka kauan työnantaja saa säilyttää työntekijöiden covid-19-suojaa koskevia tietoja?
Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan kuin ne ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Tiedot on kuitenkin hävitettävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun henkilön soveltuvuuden arviointi on tehty.
15. Kuka saa antaa koronarokotuksen?
Rokotuksen pistoksena saa antaa lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut hammaslääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö sekä tietyin lisäedellytyksin myös näihin ammatteihin opiskelevat opiskelijat. Rokotuksen saa antaa 23.12.2021 alkaen myös riittävän lääkehoidon osaamisen ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut lähihoitaja, perushoitaja ja laboratoriohoitaja. Edellytyksenä on, että rokottaminen tapahtuu lääkärin tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saaneen hammaslääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön välittömän johdon ja valvonnan alaisena.
Lääkäri on vastuussa rokotustoiminnasta, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että rokotus (neuvonta, pistäminen ja jälkiseuranta) toteutetaan ja kirjataan asianmukaisesti, rokotukset toteutetaan asianmukaisissa tiloissa ja rokotteen antajalla on riittävä koulutus ja osaaminen rokotuksen antamiseen. Lääkärin vastuu rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta ei edellytä lääkärin jatkuvaa läsnäoloa.
Tartuntatautilaki 48 a §
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta. (1 momentti)
Työnantajalla on oikeus käsitellä sellaisia työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan terveystietoja, jotka koskevat tämän soveltuvuutta 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin. Tietojen käsittelyssä noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n 2 momenttia. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty. (2 momentti)
Jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. (3 momentti)