Tulevalla työmarkkinakierroksella JUKO hakee ratkaisuja julkisaloja vaivaavaan työvoimapulaan. ”Paremmat työolot ja palkat sekä esihenkilöille mahdollisuudet tehdä kunnolla työnsä eli suunnitella, tukea ja johtaa”, painottaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.
Kunta-alan virka- ja työehtosopimuskentässä tapahtuu merkittävä muutos 1. syyskuuta, kun noin 180 000 sosiaali- ja terveysalan palkansaajaa siirtyy Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta uuteen SOTE-sopimukseen.
Samaan aikaan siirtyvät myös varhaiskasvatuksen opettajat kunnan yleisestä sopimuksesta opetusalan sopimukseen (OVTES). Yhteensä muutokset koskevat lähes 200 000:ta kuntien ja kuntayhtymien palkansaajaa.
SOTE-sopimuksen sisällöstä neuvotellaan parhaillaan
JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren muistuttaa, että JUKO edustaa kunta-alalla laajinta sote-ammattien kirjoa.
– Sote-alan vahvuutena on monialainen henkilöstö, joka puhaltaa työpaikoilla yhteen hiileen. Tätä yhteistyötä haluamme tukea myös SOTE-sopimuksen kautta.
JUKOn edustamien akavalaisten liittojen ammattiryhmät työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon johto- ja esihenkilötehtävissä sekä asiantuntijatehtävissä. Heitä ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, terveydenhoitajat, työterveyshoitajat, psykologit, terapeutit, ylihoitajat ja sairaaloiden tutkimus- ja tekninen henkilöstö sekä lääkärit.
SOTE-sopimusta ei sovelleta lääkäreihin. Lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat jatkossakin JUKOn ja KT:n välisen Lääkärisopimuksen piirissä.
Sopimuksen osapuolet neuvottelevat syksyn aikana palkkaus- ja työaikamääräysten kehittämisestä sekä sopimuksen voimaantulon toteuttamisesta. Varsinaiset työmarkkinaneuvottelut sote-palkoista ja työehdoista alkavat loppuvuodesta, kuten muutkin julkisalojen virka- ja työehtoneuvottelut. Ratkaisevat vaiheet ajoittuvat alkuvuoteen.
Löfgren painottaa, että julkisessa terveydenhuollossa arvioidaan olevan noin tuhat lääkäriä liian vähän ja koko sosiaali- ja terveysala on vaarassa näivettyä resurssien puutteeseen.
– Osaajapula on todellinen ja syvenee vuosikymmenen lopussa eläköitymisten vuoksi. Sama uhkaa myös varhaiskasvatusta, erityisopetusta ja ammatillista koulutusta.
– Tulevalla työmarkkinakierroksella haemme ratkaisuja, joilla resurssipulaa voi korjata. Niitä ovat paremmat työolot ja palkat sekä esihenkilöille mahdollisuudet tehdä kunnolla työnsä eli suunnitella, tukea ja johtaa.