Lomautusten aiheuttama töiden kasaantuminen, lomautusten koettu epäreiluus, muutokset työtehtävissä ja -tavoissa sekä esimiehiltä saadun tuen ja tiedon puute ovat koetelleet työterveyshoitajia pandemian aikana. Työterveyshoitajaliiton mielestä työnantajien pitäisi miettiä lomautuksien kohdentamista ja niiden perusteita tarkemmin. Lisäksi liitto peräänkuuluttaa työnantajan vastuuta huolehtia työterveyshoitajien jaksamisesta ja työterveyshoitajien edellytyksistä huolehtia työterveyshuollon lakisääteisistä velvoitteista.
Kysyimme työterveyshoitajilta koronapandemian vaikutuksista heidän työhönsä. Kysely tehtiin marraskuussa 2020 ja vastauksia saatiin 395.
Moni on joutunut lomautetuksi
Pandemian aiheuttama taloudellinen kriisi johti ennen näkemättömän laajoihin lomautuksiin työterveyshuollossa. Vastaajista 57 % oli joutunut lomautetuksi. Lomautetuista kolme neljäsosaa (78 %) oli osittaisen lomautuksen piirissä. Lomautuspäiviä oli keskimäärin 19 vaihteluvälillä 1-122 päivää.
Kuva 1. Oletko joutunut lomautetuksi koronapandemian aikana (maaliskuu -marraskuu 2020)?
Puolet vastaajista (51 %) koki, että lomautukset eivät jakautuneet työpaikalla tasapuolisesti. Erityisen paljon närää aiheutti se, että lomautukset eivät koskeneet kaikkia ammattiryhmiä. Esimerkiksi lääkäreiltä vähenivät työt, eivät hoitajilta – kuitenkin hoitajat päätyivät lomautetuiksi, eivät lääkärit. Lomautusten epätasainen jakautuminen yrityksen eri yksiköissä koettiin myös eriarvoistavaksi.
”Ilman mitään perusteita osa työterveyshoitajista lomautettiin, vaikka laskutusprosentti oli yli (!) tavoitetason ja töitä riittävästi myös tulevassa. Tässä ei ollut mitään logiikkaa. Luulen että olimme sijaiskärsijöinä mm. lääkäreiden menetetystä työstä tmv.”
Osa työterveyshoitajista antoi palautetta siitä, ettei työnantaja ollut kuunnellut työntekijöiden esityksiä:
”Lomautuksia oli osittain sekä kokoaikaisena. Toiset olivat valmiita ottamaan kokoaikaista, jotta osa olisi säästynyt osittaiselta lomautukselta. Tätä ei työnantajan puolelta kuunneltu. Ensin kaikille tuli osittainen lomautus, sen jälkeen silti vielä jaettiin kokoaikaisia eikä otettu huomioon niitä, jotka olisivat halunneet/pystyneet ottamaan kokoaikaisen jo heti alussa.”
YT-laki mahdollistaa lomauttamisen kahdella perusteella, joko työn vähentyessä olennaisesti ja pysyvästi tai työtarjoamisedellytysten huonontuessa. Pääosin kyseessä oli jälkimmäinen tilanne eli työtä olisi riittänyt, mutta työnantajan taloudellinen tilanne heikentynyt. Lomautuksia saatettiin jossain työpaikassa jakaa kaikille tasapuolisuuden nimissä saman verran, vaikka hoitajien laskutusmahdollisuudet olivat erilaiset. Toisaalla lomautusmärät vaihtelivat vaikka ne eivät kytkeytyneet laskutettavan työn määrään. Tämä herätti kysymyksiä lomautusten kohdentumisesta henkilökohtaisilla perusteilla. Vastaajista 37 % koki lomautusten jakautuneen tasaisesti ja kommenteista löytyykin kiitos siitä, että ”Esimiehet ovat vastanneet toiveisiin.”
Lomautukset haastoivat asiakasvastuullisen yrityksen yhteistyötä. Vastaajista tätä mieltä oli jopa 59 %, vaikka he kaikki eivät tehneet asiakasvastuullista työtä. Tarkempia kommentteja lomautusten vaikutuksesta työhön saatiin noin sadalta työterveyshoitajalta. Vastauksista nousi keskeisimmäksi haasteeksi töiden ruuhkautuminen. Työn määrä ei ollut vähentynyt mihinkään, vaan ainoastaan työaika. Koska monen kohtalona oli osa-aikainen lomautus, oli ”hoidettava viiden päivän työt neljässä päivässä”. Lisäksi osa koki haasteena, sen että asiakasyrityksille piti olla hiljaa lomautuksista, vaikka kalenteriin sovittuja työpaikkakäyntejä, toimintasuunnitelmien tekoa, määräaikaistarkastuksia, rokotuksia ym. työtehtäviä jouduttiin siirtämään. Syksyä kuvattiin kuormittavaksi lomautusten vuoksi siirtyneiden töiden vuoksi.
Kuva 2. Haastoiko lomautus asiakasvastuullisen yrityksen yhteistyötä?
”Terveystarkastusten tekeminen pysähtyi lähes kokonaan. Asiakkaat peruivat varattuja tarkastuksia. Työpaikkaselvityksiä ei päästy tekemään. Syksy on ollut kaoottinen eikä kaikkea lakisääteistä toimintaa ole ehtinyt tehdä.”
”Lomautukset perusteltiin meillä vähentyneellä työmäärällä. Tätä emme allekirjoittaneet työyhteisössä, jossa lakisääteiset toimet olivat jo ennen koronaa rästissä liian suuren työmäärän vuoksi. Minä ja kollegani itse jouduimme perumaan vastaanottoja ja yritysyhteistyöaikoja lomautuksen tieltä.”
”Työt kasaantuivat pahasti. Jouduin perumaan asiakkaiden jo varattuja aikoja. Pääsin myös siinä kuukaudessa tulokseen, kun olin lomautettuna kuusi päivää. Kertoo varmaan jotain lomautuksen aiheettomuudesta. Mielestäni olisi pitänyt lomauttaa ne, joilla ei ollut töitä”
Irtisanotuksi oli päätynyt vain 4 % vastaajista. (Lomautusten määräaikainen helpottaminen on siis saattanut suojella irtisanomiselta). Noin kolmasosa vastaajista (31 %) kertoo, että työnantaja tarjosi säästötoimenpiteenä lomarahojen vaihtamista vapaaksi tai mahdollisuutta pitää palkatonta vapaata. Vastaajista vain 15 % oli tarttunut tarjoukseen.
Koronapandemia vaikutti lomien ajankohtaan. Reilu neljännes (29 %) vastaajista kertoi, että työnantaja oli siirtänyt vuosiloman ajankohtaa koronapandemian takia.
Työn tekemisen tavat ja sisältö muuttivat
Etätyö lisääntyi; lähes puolet (46 %) kertoi tehneensä koronapandemian vuoksi enemmän etätöitä. On myös huomattava, että kolmannes vastaajista (33 %) ei tehnyt lainkaan etätyötä (ei ollut mahdolisuutta tehdä etätyötä?). Etätyövälineisiin on tarvittu perehdytystä ja 67 % uusien välineiden käyttäjistä koki saaneensa riittävän perehdytyksen niiden käyttämiseen (tapahtui etävälineiden käyttö sitten kotoa tai työpaikalta).
Kysyimme työterveyshoitajilta onko heitä siirretty toisiin tehtäviin tai ovatko he ottaneet lomautuksen sijaan vastaan muuta työtä. Työtehtävien muutoksia oli 19 %:lla vastajista. Muista tehtävistä tuli n. 79 vastausta, joista listattiin yleisimmiksi koronapandemiaan liittyviä tehtäviä kuten Covid näytteenotto ja siihen ohjaaminen, työ digiklinikalla tai puhelinpalvelussa sekä hoidon tarpeen arviointi.
Työturvallisuudessa ja esimiestyössä parannettavaa
Työturvallisuudesta oli huolehdittu melko hyvin, koska kolme neljästä (74 %) vastaajasta koki työnantajan huolehtineen työturvallisuudestasi riittävästi koronapandemian aikana. Parannettavaakin oli. Vastaajat olisivat kaivanneet suojaimia kattavammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi kaivattiin toimintaohjeita ja yhteistä keskustelua.
“Suojaimista ohjeistus, yhteneväisyys ontui pitkään – suojaimia ei ollut ensin riittävästi – covid näytteenottajat olivat ensin ihan oman onnensa nojassa…”
“Kuormitukseen olisi pitänyt puuttua.”
Esimiehen tuki puuttui monelta, koska vain puolet (51 %) koki saaneensa esimieheltään riittävästi tukea koronapandemiaan liittyen.
Kuva 3. Koetko saaneesi riittävästi tukea esimieheltäsi koronapandemiaan liittyen?
Vastaajat olisivat kaivanneet yhteistä keskustelua, ohjeita suojainten käyttöön ja ylipäätään yhteyden pitämistä ja kuulumisten kysymistä kun työyhteisö ei toiminut normaalisti.
“Ei ole ehtinyt tukea eikä ole ollut säännöllisiä osastokokouksia.”
”Eniten olisin toivonut yhteisiä pelisääntöjä. Nyt tuntui siltä, että jokainen teki esim etätöitä omien sääntöjen mukaan. Yhtäkkiä vaan työkavereita ei ollut työpaikalla. Ja asioista ei keskusteltu yhdessä.”
Ymmärrystä löytyi myös esimiesten vaikealle tilanteelle:
“Esimiehen tilanne ei ollut häävi eli en syytä häntä. Jatkuvasti muuttuvat toimintatavat ja etätyön tekemisen vaikeus ei johtunut hänestä vaan talon toimimattomista tavoista ja käytänteistä.”
Vastaajat arvioivat esimiehiltä saadun riittämättömän tuen johtuvan koronapandemian aiheuttamasta kiireestä, esimiehiin kohdistuneista lomautuksista sekä etätyöstä. Kiitosta saivat ne esimiehet, jotka pitivät säännöllisesti yhteyttä. Esimiehet kaipasivatkin lisää tukea organisaatioltaan, koska heistä noin kolmannes (31 %) ei ollut saanut riittäväsi koulutusta etäjohtamiseen. Esimiehiä kuormitti myös etätyö.
Kyselyyn saatiin kommentteja myös kysymysten ulkopuolelta. Tässä nostoja vapaasta palautteesta:
”Työn luonne on muuttunut, koen enemmän painetta työssäni, asiakkaat ottavat yhteyttä etänä neljän kanavan kautta: skype, sähköposti, puhelin, teams. Kaikkiin yhteydenottoihin ei välttämättä ehdi päivän aikana reagoida…Toinen ilmiö on asiakkaiden etätyöhön liittyvä kuormittuminen; yhteydenottoja uupuneilta asiakkailta tulee useita viikoittain, tämä kuormittaa myös itseä. Keväällä kuormitusta aiheutti suuri epätietoisuus, ohjeiden jatkuva muuttuminen ja omien toimintatapojen muuttaminen usein jopa työpäivän aikana.”
”Yksityisten palveluntuottajien koronalomautukset oli keino säästää ja se otettiin taas hoitajien selkänahasta. Alkuhämmennyksen jälkeen työmäärä oli normaali, mutta lomautukset jatkuvat kesälomaan saakka ja ennen kesälomaa iskettiin käteen lomautuslappu lokakuun loppuun saakka (1pvä/vko). Neljässä päivässä siis piti tehdä 5pvän työt.”
”Korona on kova juttu, jatkuva pelon tunne syö voimavarat.”
”Korona-aika on opettanut paljon, koska on ollut pakko oppia digitaalisuutta, etätyötä.”
Mitä työterveyshoitajaliitto sanoo tuloksista?
Puheenjohtaja Pilvi Österman toteaa kyselyn vastauksista nousevan sellainen kuva, että lomautuksia on tehty hätiköiden. Työnantajan on jatkossa syytä miettiä lomautusten perusteita ja kohdentamista tarkemmin ja kuunnella työntekijöiden esityksiä herkemmällä korvalla.
Liitto on huolissaan työterveyshoitajien jaksamisesta, koska työ on kasautunut lomautusten vuoksi. Työnantajan pitää oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Liiton järjestöpäällikkö Eve Becker muistuttaakin Työturvallisuuslain 25 pykälästä, joka koskee työn kuormitustekijöiden välttämistä ja vähentämistä: Mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on työnantajan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Mikäli työ kuormittaa liikaa, kerro siitä esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle. Voit saada omasta työterveyshuollostasi selvityksen työkuormituksestasi perustellusta syystä. Perusteltu syy on olemassa, jos työkykysi on heikentynyt fyysisen ja psyykkisen oireilun vuoksi ja arvioit oireilusi johtuvan työstä taikka oireilusi on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin.
Liitto on tehnyt mitoitussuosituksen työterveyshoitajien asiakasmääristä ja tulostavoitteesta. Voit hyödyntää sitä ottaessasi kuormituksen puheeksi.
Muista hyödyntää jäsenetusi!
Koronapandemian aikana ja muulloinkin jäsenten kannattaa hyödyntää liiton tarjoamaa työsuhdeneuvontaa sekä ammatillisia verkostoja, urapalveluita tai hakeutua vaikkapa mentorointiin.