Kysely työterveyshoitajille työskentelystä koronapandemian aikaisissa poikkeusoloissa – Työterveyshoitajia lomautettiin paljon ja lomautusten kohdentaminen koettiin epäreiluks

Kysyimme työterveyshoitajilta koronapandemian vaikutuksista heidän työhönsä.Vastauksia saatiin 395 työterveyshoitajalta.

Lomautusten aiheuttama töiden kasaantuminen ja lomautusten koettu epäreiluus ovat koetelleet työterveyshoitajia pandemian aikana.

Työterveyshoitajaliiton mielestä työnantajien pitäisi miettiä lomautuksien kohdentamista ja niiden perusteita tarkemmin. Lisäksi liitto peräänkuuluttaa työnantajan vastuuta huolehtia työterveyshoitajien jaksamisesta ja työterveyshoitajien edellytyksistä huolehtia työterveyshuollon lakisääteisistä velvoitteista.

Moni on joutunut lomautetuksi

Vastaajista 57 % oli joutunut lomautetuksi. Lomautetuista kolme neljäsosaa (78 %) oli osittaisen lomautuksen piirissä. Lomautuspäiviä oli keskimäärin 19, vaihteluvälillä 1-122 päivää. 

Kuva 1. Oletko joutunut lomautetuksi koronapandemian aikana (maaliskuu-marraskuu 2020)?

Lomautukset eivät jakautuneet reilusti

Puolet vastaajista (51 %) koki, että lomautukset eivät jakautuneet työpaikalla tasapuolisesti. Erityisen paljon närää aiheutti se, että lomautukset eivät koskeneet kaikkia ammattiryhmiä. Esimerkiksi lääkäreiltä vähenivät työt, eivät hoitajilta – kuitenkin hoitajat päätyivät lomautetuiksi, eivät lääkärit. Lomautusten epätasainen jakautuminen yrityksen eri yksiköissä koettiin eriarvoistavaksi.

”Ilman mitään perusteita osa työterveyshoitajista lomautettiin, vaikka laskutusprosentti oli yli (!) tavoitetason ja töitä riittävästi myös tulevassa. Tässä ei ollut mitään logiikkaa. Luulen että olimme sijaiskärsijöinä mm. lääkäreiden menetetystä työstä tmv.”

Osa työterveyshoitajista antoi palautetta siitä, ettei työnantaja ollut kuunnellut työntekijöiden esityksiä:

”Lomautuksia oli osittain sekä kokoaikaisena. Toiset olivat valmiita ottamaan kokoaikaista, jotta osa olisi säästynyt osittaiselta lomautukselta. Tätä ei työnantajan puolelta kuunneltu. Ensin kaikille tuli osittainen lomautus, sen jälkeen silti vielä jaettiin kokoaikaisia eikä otettu huomioon niitä, jotka olisivat halunneet/pystyneet ottamaan kokoaikaisen jo heti alussa.”

YT-laki mahdollistaa lomauttamisen kahdella perusteella: joko työn vähentyessä olennaisesti ja pysyvästi tai työntarjoamisedellytysten huonontuessa. Pääosin kyseessä oli jälkimmäinen tilanne eli työtä olisi riittänyt, mutta työnantajan taloudellinen tilanne oli heikentynyt. Lomautuksia saatettiin jossain työpaikassa jakaa kaikille tasapuolisuuden nimissä saman verran, vaikka hoitajien laskutusmahdollisuudet olivat erilaiset. Toisaalla lomautusmäärät vaihtelivat vaikka ne eivät kytkeytyneet laskutettavan työn määrään. Tämä herätti kysymyksiä lomautusten kohdentumisesta henkilökohtaisilla perusteilla. Vastaajista 37 % koki lomautusten jakautuneen tasaisesti ja kommenteista löytyykin kiitos siitä, että ”Esimiehet ovat vastanneet toiveisiin.”

Puheenjohtaja Pilvi Österman toteaa kyselyn vastauksista nousevan sellainen kuva, että lomautuksia on tehty hätiköiden. Työnantajan on jatkossa syytä miettiä lomautusten perusteita ja kohdentamista tarkemmin ja kuunnella työntekijöiden esityksiä herkemmällä korvalla.

Koronapandemian aikana ja muulloinkin jäsenten kannattaa hyödyntää liiton tarjoamaa työsuhdeneuvontaa sekä ammatillisia verkostoja, urapalveluita tai hakeutua vaikkapa mentorointiin.  

Lisätietoja: puheenjohtaja Pilvi Österman, pilvi.osterman@gmail.com, 0400 734 476.