Lakisääteisistä velvoitteista huolehtiminen ei saa jäädä koronarokottamisen jalkoihin – Työterveyshoitajaliitto vaatii työnantajilta panostusta työterveyshoitajaresursseihin

Työikäisen väestön koronarokotteiden antaminen on luontevaa toteuttaa työterveyshuollossa, jotta rokotuskattavuutta saadaan joudutettua maassamme. Työterveyshuollon perustehtävä työkyvyn ja terveyden tukemiseksi ei kuitenkaan saisi jäädä rokotustalkoissa jalkoihin. Keväällä 2020 työterveyshuolto-organisaatioissa alkaneet ja osin yhä jatkuvat, ennennäkemättömän laajat lomautukset ovat vaikeuttaneet suunnitelmallisen työterveysyhteistyön ja lakisääteisten toimenpiteiden toteuttamista. Suomen Työterveyshoitajaliitto on huolissaan työterveyshoitajien edellytyksistä huolehtia työterveyshuollon lakisääteisistä velvoitteista työterveyshoitajien osallistuessa koronarokottamiseen. Liitto edellyttää työnantajien varaavan työterveyshuoltoonsa riittävät resurssit, jotta työnantajat pystyvät huolehtimaan lakisääteisistä velvoitteistaan.

Liitto on seurannut tiiviisti pandemian vaikutuksia työterveyshuoltoon keväästä 2020 alkaen toteuttamiensa jäsenkyselyiden avulla. Vastaajista 67 % on ollut lomautettuna vuoden 2020 aikana ja pandemia on haastanut ja vaikeuttanut suunnitelmallista työterveysyhteistyötä sekä lakisääteisten toimintojen toteuttamista monin tavoin. Kaikille työpaikoille ei ole voitu epidemiatilanteen takia toteuttaa lakisääteisiä työpaikkaselvityksiä, joiden tarkoituksena on selvittää työolosuhteiden terveydellinen merkitys ja antaa työpaikalle suosituksia näiden riskien ja vaarojen hallintaan. Tällä hetkellä lakisääteisiä työtehtäviä on jo jouduttu siirtämään sellaisilla alueilla, joissa työterveyshoitajat ovat osallistuneet rokottamiseen: alkutarkastuksia on siirretty, määräaikaistarkastuksia on joko peruttu tai siirretty sekä erilaisia yhteistyöhön liittyviä neuvotteluja on jouduttu siirtämään. Myös työnantajien Kela-korvaushakemusten laatiminen on viivästynyt. Liiton jäsenten yhteydenotoissa on korostunut syvä huoli lakisääteisten velvollisuuksien sekä työterveyssopimuksella sovittujen asiakaslupausten hoitamisesta. Lisäksi jäsenten huolen aiheena on ollut oma jaksaminen sekä työstä selviytyminen töiden kasautuessa.

Työterveyshuollon rooli työikäisen väestön rokottajana on merkittävä ja tukee kansallista exit-strategiaa. Tilanne vaatii kuitenkin merkittävää resurssien lisäystä COVID19-rokottamisesta selviytymiseksi, työterveysyhteistyön lakisääteisen minimin toteuttamiseksi sekä syksyn influenssarokotteiden antamiseen varautumiseksi. Työnantajien tulisi tarkastaa työterveyshuollon toteuttamiseen käytössä olevat resurssit ja niiden riittävyys varautuakseen toteuttamaan työterveyshuoltoa siinä laajuudessa, kuin työpaikkojen tarpeet edellyttävät. Työterveyshoitajia tulisi liiton mukaan saada pikaisesti lisää pandemian jälkitöiden hoitamiseen.

Lisätiedot: Puheenjohtaja Pilvi Österman, 0400 734 476, pilvi.osterman@gmail.com