Suomen Työterveyshoitajaliitto ry antoi 7.4. lausunnon hallituksen esityksestä, joka koskee henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyn muuttamista (työsopimuslain ja merityösopimuslain muuttaminen, VN/19527/2024). Lausunnossamme tuomme esiin työterveyshuollon näkökulman sekä esityksen vaikutukset työpaikkojen hyvinvointiin ja työntekijöiden oikeusturvaan.
Työntekijöiden asema ja työsuhdeturva uhattuna
Esityksen mukaan työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan. Tämä madaltaa merkittävästi irtisanomiskynnystä ja lisää epävarmuutta työmarkkinoilla. Samalla heikennetään esimerkiksi:
- irtisanomisperusteen kokonaisarviointia
- varoituksenantovelvollisuutta
- työnantajan velvollisuutta tarjota muuta työtä ennen irtisanomista
Esitys voi johtaa tilanteisiin, joissa irtisanominen tapahtuu ilman riittäviä perusteita tai tasapainottavia toimia, mikä heikentää työntekijöiden oikeusturvaa.
Epäselvyyksiä työkyvyn alenemisen osalta – lainsäädännön sanamuodot ristiriitaisia
Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että työsopimuslain 7 luvun 1 §:n kumoamisella ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä oikeustilaa niissä tilanteissa, joissa irtisanomisen taustalla on sairaus, vamma tai tapaturma. Samoin todetaan, ettei tarkoituksena ole vaikuttaa irtisanomiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.
Tämä tavoite ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi lain sanamuodoista.
Esityksessä kumotaan kokonaan nykyinen 7 luvun 1 §, joka juuri nyt suojaa työntekijöitä mainituissa tilanteissa, ja muutetaan samalla merkittävästi 7 luvun 2 §:ää. Tämä herättää huolta siitä, että tosiasiallinen oikeustila voi muuttua – vastoin esityksen perusteluja.
On olennaista, että lainsäädännön tarkoitus ja käytännön vaikutukset vastaavat toisiaan. Nykyisellään esityksen muotoilu jättää tulkinnanvaraa ja voi käytännössä heikentää työkykynsä menettäneiden asemaa.
Heikennykset uhkaavat työkyvyn tukemista
Työterveyshuollon näkökulmasta on vakava riski, jos työnantajille syntyy kannustin irtisanoa työntekijä työkyvyn ongelmien vuoksi sen sijaan, että etsittäisiin ratkaisuja työjärjestelyjen, kuntoutuksen tai muun tuen avulla.
Ehdotettu muutos voi johtaa siihen, että työkykyhaasteisiin ei enää vastata rakentavasti ja ennakoivasti, vaan turvaudutaan nopeampiin toimiin, kuten irtisanomiseen. Tämä on ristiriidassa hyvän työkykyjohtamisen periaatteiden kanssa.
Vaikutuksia työilmapiiriin ja yhdenvertaisuuteen
Jos irtisanomiseen riittää jatkossa mikä tahansa vähäinen rike, kuten lievä tehottomuus tai yksittäinen myöhästyminen, voi työpaikoille muodostua pelon ilmapiiri. Tällöin työntekijät eivät välttämättä uskalla kertoa avoimesti kuormituksesta tai terveydellisistä haasteista, mikä vaarantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Lisäksi helpotettu irtisanomissääntely voi lisätä syrjinnän, kuten raskaus- tai perhevapaasyrjinnän, riskiä – muodollisesti perustellun irtisanomisen taakse voi kätkeytyä epäasiallinen motiivi.
Johtopäätös
Suomen Työterveyshoitajaliitto ry vastustaa hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen sääntelyn muuttamiseksi. Esitys heikentää työntekijöiden asemaa, lisää epävarmuutta ja uhkaa työkykyä tukevan toimintakulttuurin jatkuvuutta.
Liittomme katsoo, että lakimuutos tulee hylätä ja työsuhdeturvaa koskeva sääntely säilyttää nykyisellään. Näin varmistetaan oikeudenmukainen, hyvinvointia edistävä ja työterveyshuollon toimintaa tukeva työelämä.
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Inka Koskiaho
📧 inka.koskiaho@gmail.com | 📞 050 536 8226
Järjestöpäällikkö Eve Becker
📧 eve.becker@tyoterveyshoitajat.fi | 📞 040 761 7231