Kesän lähestyessä monella herää kysymyksiä vuosilomista: kuinka paljon lomaa kertyy, millä reunaehdoilla loman ajankohdasta päätetään ja miten lomapäivät kuluvat. Tässä artikkelissa käymme näitä perusasioita läpi.
Vuosiloman kertyminen – laki kohtelee osa- ja kokoaikatyössä olevia samalla tavalla
Vuosiloma määräytyy vuosilomalain (162/2005) perusteella. Laki ei tee eroa osa- ja kokoaikaisen työn välillä, vaan ratkaisevaa on se, täyttyykö lomanmääräytymiskuukausi.
Lain mukaan lomaa kertyy 2 lomapäivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden ja 2,5 lomapäivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Työehtosopimuksiin on neuvoteltu lakia pidemmät lomat esim. Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa 15 vuoden kokemuksella saa 35 vuosilomapäivää/v. ja SOTE-sopimuksen/HYVTES/KVTES piirissä 38 päivää/v.
Edellytyksenä vuosilomapäivien kertymiselle on, että työntekijä tekee kuukaudessa vähintään joko 14 työpäivää tai 35 työtuntia. Tämä koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä, riippumatta siitä, tehdäänkö työtä esimerkiksi 40 %, 60 % tai 100 % työajalla.
Jos osa-aikatyö jää alle 14 päivän tai 35 tunnin rajan, lomaa ei kerry, mutta työntekijällä on silti oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen vuosilomalain mukaisesti.
Vuosilomapäivien kertyminen työssäolon veroiselta ajalta
Vuosilomaa kertyy paitsi tehdyn työn perusteella myös niin sanotulta työssäolon veroiselta ajalta, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lomaa kertyy samoin kuin työssä ollessa, kunhan kuukaudessa täyttyy 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasääntö.
- Sairauspoissaolo: Vuosilomaa kertyy enintään 75 työpäivältä sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta lomanmääräytymisvuodessa. Jos poissaolo jatkuu yhdenjaksoisesti seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle, 75 päivän enimmäismäärä ei ala alusta.
- Raskaus- ja vanhempainvapaat ovat työssäolon veroista aikaa enintään 160 arkipäivän ajalta (noin 6 kuukautta). Tämä koskee sekä synnyttävää vanhempaa että toista vanhempaa heidän omilta vanhempainvapaajaksoiltaan. Hoitovapaa ei ole työssäolon veroista aikaa, eikä siltä ajalta kerry vuosilomaa.
- Opintovapaalla enintään 30 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa, edellyttäen että työntekijä palaa työhön opintovapaan päätyttyä.
- Lomautus: Kokoaikaisen lomautuksen ajalta vuosilomaa kertyy enintään 30 työpäivältä (tai 35 tunnin säännössä 42 kalenteripäivältä). Työaikaa lyhentävällä lomautuksella lomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta kerrallaan.
Lomien myöntäminen
Työnantaja päättää vuosilomien ajankohdasta vuosilomalain asettamissa rajoissa. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta pääsääntöisesti 1 kuukausi, viimeistään 2 viikkoa ennen. Ensisijaisesti loma on pyrittävä antamaan lomakaudella (esim. kesäloma 2.5.–30.9. ja talviloma 1.10.–30.4.) ja pääosa lomasta on annettava yhdenjaksoisena. Ennen päätöksen tekemistä työnantajan on kuultava työntekijää ja mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijän toiveet, kuitenkin siten, ettei toiminnan asianmukainen järjestäminen vaarannu.
Vuosilomalaki sisältää myös poikkeuksia ja erityistilanteita, joissa lomien määräytyminen tai antaminen poikkeaa tavanomaisesta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työsuhteen päättyminen (jolloin pitämättömät lomat korvataan lomakorvauksena), lomautus sekä pitkät perhevapaat tai sairauspoissaolot, jotka voivat vaikuttaa loman kertymiseen ja ajankohtaan.
Vuosiloman määrääminen irtisanomisajalle
Työnantaja voi tietyin edellytyksin määrätä edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneet vuosilomat pidettäväksi irtisanomisajalla. Reunaehtona että työntekijää kuullaan, noudatetaan vuosilomalain mukaista ilmoitusaikaa ja loma sijoittuu oikealle ajanjaksolle. Kuluvan lomanmääräytymisvuoden aikana kertyviä lomia työnantaja ei voi määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana ilman työntekijän suostumusta. Näistä tulee sopia erikseen. Aiemmin sovitun loman ajankohdan muuttaminen edellyttää työntekijän suostumusta, tai poikkeuksellista, painavaa syytä (käytännössä hyvin harvinaista; pelkkä irtisanominen tai työvelvoitteen päättyminen ei riitä).
Lomapäivien kuluminen
Jäsentemme yleisimmissä työehtosopimuksissa vuosiloman lähtökohta on viisipäiväinen lomaviikko, ja lomapäivä on aina yksi arkipäivä, riippumatta työpäivän pituudesta. Vuosiloman ajalle osuvat arkipyhät, kuten vappu, helatorstai, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto, eivät kuluta vuosilomaa, jos ne osuvat arkipäivälle.
Osa-aikaisella ja kokoaikaisella työntekijällä vuosilomapäivät kertyvät ja kuluvat samalla tavalla. Lomapäivä on aina yksi kokonainen päivä, vaikka työpäivä olisi lyhyt. Siksi myös osa-aikaisella työntekijällä yksi lomapäivä kuluu aina kokonaisena. Ja vaikka tekisit töitä vain neljänä päivänä viikossa, lomapäiviä kuluu silti samalla tavalla kuin viisipäiväistä työviikkoa tekevällä.
Lomalla sairastuminen ja loman siirto
Jos sairastuu ennen vuosilomaa, on oikeus pyytää loman siirtoa eikä omavastuupäiviä tule lainkaan.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, hänelle voi työehtosopimuksesta riippuen tulla niin sanottuja omavastuupäiviä. Työntekijälle turvataan kuitenkin neljän viikon vuosiloma, jos lomaoikeutta on kertynyt lomanmääräytymisvuodelta vähintään 24 arkipäivää.
TPTES:n piirissä oleville voi tulla omavastuupäiviä enintään viisi (5). SOTE-sopimuksen, HYVTES:n ja KVTES:n piirissä olevalla työntekijällä ei ole omavastuupäiviä. Näissä on sovittu työntekijän oikeudesta siirtää koko lomansa sairauden vuoksi.
Huom! Lomalla sairastumisesta on ilmoitettava heti, pyydettävä nimenomaisesti vuosiloman siirtoa ja toimitettava lääkärintodistus.