Kati Karhu on Kouvolan Terveystalossa työskentelevä työterveyshoitaja ja ETK-kouluttaja, jonka työ ensiapukouluttajana otti digiloikan koronapandemian myötä.
Kerro itsestäsi
Olen Kati Karhu, 45 v. ja asustelen Valkealassa puolisoni ja kahden teini-ikäisen tytön kanssa. Vapaa-aika menee eri tavoin liikkuen ja lasten harrastuskuljetuksissa. Tällä hetkellä vapaa-aikaani kuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija YAMK-opintojen parissa.
Miten sinusta tuli työterveyshoitaja ja ensiapukouluttaja?
Kun lähdin opiskelemaan terveydenhoitajaksi vuonna 1996, oli minulla selkeänä suunnitelmana työskennellä äitiys- ja lastenneuvolassa. Valmistuin vuonna 1999 ja pääsin heti sijaiseksi työterveysasemalle, jossa olin suorittanut työterveyshuollon harjoittelun. Tällä polulla olen edelleen.
Vuonna 2005 työskentelin tehdasympäristön omassa työterveyshuollossa ja tällöin oli tarvetta suorittaa ETK eli ensiavun- ja terveystiedon kouluttajan pätevyys. Tästä lähtien olen pitänyt ensiapukoulutuksia säännöllisesti muun työterveyshoitajan työn ohella.
Viimeiset 10 vuotta olen työskennellyt Kouvolan Terveystalolla. Työterveyshoitajan työn lisäksi pidän paljon ensiapukoulutuksia. Olen myös sähköisten työkalujen tukihenkilö ja ensiapuvastaava yksikössämme. Terveydenhoitajaopiskelijoita minulla on ollut ohjauksessa 2–4 vuodessa. Tykkään auttaa ja opastaa muita, jotta kaikkien työ olisi sujuvaa.
Miten digitaalisuus on muuttanut ensiapukouluttajan työtä?
Lähdetään vuodesta 2005, jolloin ETK-kouluttajaksi valmistumisen jälkeen rakensin koko ensiapukoulutuspaketin piirtoheitinkalvoille, joita sitten esittelin ensiapukoulutuksissa piirtoheittimen avulla. Aika pian tämän jälkeen siirryimme käyttämään powerpoint materiaaleja, mutta nämäkin tuli alkuun valmistaa itse.
Ensiapukoulutusten pitämistä verkossa suunniteltiin jo ennen koronaa, muutamat yritykset näitä jo järjestikin. Itse en näitä silloin vielä pitänyt. Koronan iskiessä päälle keväällä 2020 ensiapukoulutuksia ei pystytty järjestämään lähikoulutuksina suuren altistumisriskin vuoksi. Nopealla aikataululla tehtiin iso digiloikka ja siirrettiin ensiapukoulutukset verkkoon ja kartoitettiin kouluttajat, jotka olivat halukkaita pitämään verkkokoulutuksia. Ensimmäisen verkkokoulutuksen pidin syksyllä 2020. Alkuun olin hyvin epäluuloinen, miten koulutuksesta saa laadukkaan ja jännitti miten omat digitaaliset taidot riittävät koulutusten pitämiseen verkossa. Koulutukset pidetään Teamsissa kahden kameran, läppärin ja erillisen näytön avulla.
Parin viime vuoden aikana koulutusten vuotuiset määrät ovat kasvaneet roimasti. Kahtena edellisenä vuotena olen pitänyt n. 60 koulutusta/vuosi. Tällä hetkellä koulutuksista verkkokoulutuksia on noin 80 %. Välimuotona pidän myös hybridikoulutuksia, joissa kurssilaiset suorittavat teoriaosuuden itsenäisesti etänä ja käytännön harjoittelut pidetään joko lähiopetuksena tai sitten Teamsin välityksellä etäharjoitteluina.
Kuva: Verkkokoulutuksessa elvytyksen opastaminen ja taustalla tarvittavat yhteysvälineet.
Tällä hetkellä kouluttajilla on käytössä valmiit Terveystalon tekemät koulutusmateriaalit täysin verkossa suoritettaviin koulutuksiin sekä hybridikoulutuksiin. Näitä materiaaleja jokainen kouluttaja saa muokata itselleen sopiviksi. Itse olen tuonut koulutusmateriaaleihin mukaan mm. Kahoot-pelin, YouTube -videoita, erilaisia kirjallisia tehtäviä ja monipuolisia toiminnallisia harjoituksia. Vuodesta 2023 alusta lähtien kaikki lähikoulutukset ovat SPR:n mukaisia. Itse koen digitaalisen muutoksen mielekkäänä vaikkakin laajempi kurssitarjonta haastaa kouluttajan, koska materiaaleja pitää olla etä-, hybridi- ja lähikursseja varten.
Olen kehittänyt omia kursseja pikkuhiljaa verkkokoulutusten lisääntymisen myötä ja ottanut erilaisia harjoitteita mukaan, yhtenä esimerkkinä voisin nimetä tyynyelvytyksen, jossa verkko-osallistujat elvyttävät tyynyä antamieni ohjeiden mukaan. Näin verkossakaan opiskelu ei ole vain koneen äärellä istumista. Tajuttoman auttamistoimia läpi käydessä makaan itse lattialla ja näytän keskeiset asiat kylkiasentoon kääntämisesti. Tämän jälkeen kurssilaiset harjoittelevat näyttämäni harjoitteen omatoimisesti.
Välillä verkkokoulutuksia pitäessä on tullut eteen tietoteknisiä haasteita, kuten verkkoyhteysongelmia, mutta nämäkin on saatu ratkottua ja kurssi vedettyä läpi onnistuneesti. Kouluttajan näkökulmasta verkkokoulutukset ovat osittain jopa helpompia ja aikaa säästäviä, koska esim. siirtymiset yritysten tiloihin jäävät pois eikä myöskään tarvitse siirtää koulutusvälineitä, kuten nukkeja ja muita koulutusvälineitä, joita minulla on useampi laukullinen.
Millaista palautetta olet saanut kursseista?
Yrityspalaute verkkokursseista on ollut positiivista. Etenkin valtakunnalliset yritykset ovat kokeneet kurssit kustannustehokkaina, koska verkkokurssille pystyy sijoittamaan osallistujia ympäri Suomen ja yhdelle kurssille mahtuu enemmän osallistujia kuin lähikoulutukseen.
Kurssilaisilta saadun palautteen mukaan kurssit ovat todella monipuolisia ja innostavia. Lukuisat kurssilaiset ovat antaneet palautetta siitä, kuinka hyvin ensiapua voi kouluttaa etänä. Kiitosta olen saanut selkeästä ulosannista ja siitä, että koulutus on niin monipuolinen, että sitä jaksaa seurata jopa koko 8 h ajan.
Asiakkailta tuleva palaute on iso voimavara. Olin itsekin alkuun skeptinen ensiavun opettamisesta Teamsin kautta, mutta asiakkailta saatu palaute on antanut uskoa omaan tekemiseen. Useampi on laittanut palautteen, että paras koulutus ikinä, niin se saa kyllä hymyn huulille.
Asiakaskokemus hätäensiapukurssista verkkokoulutuksena
Katin haastattelijana ja kollegana sain kunnian osallistua Katin pitämälle 4 h hätäensiapukurssille ja yhdyn kyllä edellä mainittuihin osallistujien palautteisiin. Oli ihailtavaa, kuinka Kati sai luotua koulutukseen keskustelevan ilmapiirin ja kuinka monipuolinen kurssin sisältö voi olla, vaikka koulutus on verkossa. Itse tykkäsin eniten Kahoot-pelistä, tyynyelvytyksestä sekä kylkiasentoon kääntämisharjoittelusta. Hienoa uskallusta ja digitaalisuuden hyödyntämistä sekä samalla myös hyvin perinteikkäiden ensiapukoulutusten perinteiden rikkomista ja ensiapukoulutusten tuomista vuoteen 2023.
Muokattu Tytti Puolakan tekemästä haastattelusta, joka on julkaistu Työterveyshoitajalehdessä 2/2023.