Johdantoa
Selvitimme Suomen Työterveyshoitajaliitossa työterveyshoitajien käytössä olevan työajan jakautumista työterveyshuollon tehtäviin jäsenkyselyllä (n=154) syys-lokakuun taitteessa (24.9-3.10.2021). Suomen Työterveyshoitajaliitto näki tarpeelliseksi tuottaa Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelukunnalle koosteen työterveyshoitajien ajankohtaisesta työtilanteesta. Kysely nähtiin tarpeelliseksi myös pandemian jälkeisen tilanteen ja sen vaikutusten selvittämiseksi. Kyselyssä selvitettiin viikoittaisen työajan riittävyyttä työterveysyhteistyön ydinprosesseihin, peilaten työterveyshuollon tavoitteisiin sekä toiminnan vaikuttavuuden toteutumiseen.
Kyselyn tuloksia
Jäsenkysely kohdennettiin 1103 työterveyshoitajalle ja vastauksia saatiin 154. Osa vastauksista oli avoimia vastauksia. Alla taulukko 1 keskeisistä tuloksista:
Viikoittaisen työajan riittämistä työterveyshuollon tehtävien toteuttamiseen selvitettiin numeraalisella asteikolla, jossa numero 1 tarkoitti, ettei aika riitä kyseisen tehtävän hoitamiseen ollenkaan ja numero 5 sitä, että työaika pääsääntöisesti riittää kyseisen tehtävän hoitamiseen. Kaikkien kymmenen tehtävän kokonaiskeskiarvoksi saatiin 2,8, joka antaa vahvan kuvan siitä, että työterveyshoitajan työaika riittää melko huonosti tarvittavien työterveyshuollon tehtävien toteuttamiseen. Neutraalille alueelle (melko huonosti ja melko hyvin -arvioiden väliin) osui neljä tehtävää: työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työterveyssuunnitelmien laatiminen asiakkaalle sekä työkyvyn ja terveyden edistäminen. Vaikuttaa loogiselta, että näitä keskeisiä tehtäviä priorisoidaan. Loput tehtävät jäivät numeroiden kaksi ja kolme väliin eli arvojen melko huonosti ja neutraalin välille. Huonoiten vastaajat ehtivät hoitaa ensiapuvalmiuteen liittyvää neuvontaa ja koulutusta (2,1) sekä työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arviointia (2,3). Vaikuttavuuden parantamiseksi tarvittavia resursseja, joita työterveyshuolto niin kipeästi kaipaa.
Yhteenveto avoimista vastauksista
Kyselyn osana saatiin viitisenkymmentä avointa vastausta. Vastauksissa huolestuttavinta on, että useassa kommentissa esiin nousi ajatuksia alan vaihdosta.
Avoimissa vastauksissa korostui suuri asiakasyritysten määrä sekä kovat tulostavoitteet, joka nähtiin alalta poistyöntävänä tekijänä etenkin, kun laskuttamattoman työn osuus kasvaa. Vaihtuvat ylisuuret yrityspotit ja jatkuvat muutokset työympäristössä ovat aiheuttanut sen, ettei asioita pysty tekemään kunnolla ja suunnitelmallisesti loppuun asti. Kiire ja töiden kasaantuminen lisääntyi entisestään koronapandemian aikaisten lomautusten sekä rokottamisen vuoksi. Työterveyshoitajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi aikaa suunnitella työtään. Laaja ja monipuolista osaamista vaativa työ koetaan kiinnostavaksi ja antoisaksi, mutta se koetaan mahdottomaksi toteuttaa, kun aika ei riitä. Moni kertoo työstä tulleen selviytymistä ja tulipalojen sammuttamista.
Moniammatillisen yhteistyön sijaan työ on mennyt yksin puurtamiseksi. ”Minulla on ollut hyvät tiimit, mutta niistäkään ei ole määräänsä enempää apua, kun kaikki ovat ylityöllistettyjä.” Monilta asiakasyrityksiltä puuttuu nimetty työterveyslääkäri. ”Työterveyslääkäreiltä saa harvoin tukea. Teen lähes kaikki työpaikkaselvitykset raportteineen yksin.” Työterveyslääkärivaje on tehnyt työterveyshoitajien työstä vastuullisempaa, koska nykyään hoitajat tekevät varhaisemmassa vaiheessa työkykyneuvotteluita ja suosituksia työn mukauttamisesta. Kalenteria tämä kuormittaa siten, että tarvitaan aikatauluun väljyyttä akuuteille työkykyarvioille.
Vaativa ja resursseja koetteleva työ koettelee myös työterveyshoitajien omaa työkykyä. Osa työterveyshoitajista tekee lyhennettyä työaikaa, koska ei koe jaksavansa tehdä kokopäiväistä työtä. Hoitajapula näyttäytyy siten, että lyhennettyä työaikaa tekevien työmäärää ei ole kaikissa tapauksissa vähennetty, vaan sama vanha työmäärä pitäisi saada tehtyä entistä lyhyemmässä työajassa. Jäsenkyselystä nousee sille, että työterveyshuollon esimiestyötä tulisi vahvistaa, kyselystä nousee esille esimiesten vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa ja tukea työterveyshoitajia työssään. Jatkuvat muutokset ja digitaalisten järjestelmien käyttöönotto kuormittavat, koska niiden oppimiseen ja käyttöön ei ole riittävästi aikaa.
Vastauksista nousi myös positiivisia näkökulmia ja vahvaa sitoutumista omaan työhön: ”Silti tämä ammatti tarjoaa monipuolisen työn ja näköalapaikan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, jota en vaihtaisi mihinkään.”
Kyselyn tuloksista nousee suuri huoli työterveyshoitajien voimavarojen riittävyydestä ja työterveyshuollossa toimivien hoitajien jaksamisen puolesta. Liittoa huolestuttaa erityisesti eläköityvien työterveyshoitajien määrä ja nousevana näyttäytyvä alan vaihtajien määrä. Avoimia työterveyshoitajien paikkoja on yhä enemmän.
Lisätietoa: Puheenjohtaja Pilvi Österman, pilvi.osterman@gmail.com, 0400734476