Palkka kuuluu niihin työelämän aiheisiin, jotka kiinnostavat melkeinpä kaikkia, mutta josta tiedetään usein yllättävän vähän. Vaikka kuukausittain tilille saapuva summa on helposti nähtävissä, sen muodostumisen perusteet eivät aina ole yhtä selviä. Moni saattaakin yllättyä huomatessaan, kuinka monesta eri osasta oma palkka todellisuudessa koostuu.
Liittomme jäsenet työskentelevät monilla eri sektoreilla, joten yhtä yhteistä palkkausmallia ei ole. Työehtosopimuksista, työnantajasta ja tehtävästä riippumatta palkkarakenteissa on kuitenkin paljon yhteisiä piirteitä. Siksi jokaisen kannattaa tuntea omat palkkauksensa perusteet: mistä palkka muodostuu, mitä lisiä siihen voi sisältyä ja miten esimerkiksi oma osaaminen tai työkokemus näkyvät palkassa.
Palkkauksen kulmakivet
Useimmilla työpaikoilla palkka rakentuu kolmesta peruselementistä:
- Työn vaativuuteen/vastuuseen perustuvasta palkanosasta
- Työkokemukseen ja osaamiseen liittyvistä lisistä
- Työaikaan tai erityisiin työolosuhteisiin liittyvistä korvauksista
Työn vaativuus muodostaa yleensä palkkauksen perustan. Mitä enemmän työ edellyttää vastuuta, asiantuntemusta, päätöksentekoa tai erityisosaamista, sitä korkeammaksi palkka tavallisesti määritellään.
Monilla aloilla palkka kehittyy työuran aikana. Työkokemus- ja/tai palvelusvuosilisät sekä henkilökohtaiset lisät ovat tapoja tunnistaa työntekijän osaamisen karttumista. Lisäkoulutus, erityispätevyydet, projektivastuut tai esihenkilötehtävät näkyvät yleensä myös palkassa.
Peruspalkan lisäksi kokonaisansioihin vaikuttavat usein erilaiset lisät, kuten erityisvastuisiin liittyvät korvaukset että tulos- ja kannustepalkkiot sekä (työterveyden, työhyvinvoinnin ja työkyvyn asiantuntijatehtävissä harvinaiset) ilta-, yö- ja viikonloppulisät, vuorotyölisät, ylityökorvaukset, varallaolo- ja hälytyskorvaukset. Tämän vuoksi pelkkä kuukausipalkka ei aina kerro koko totuutta työntekijän todellisista ansioista.
Esimerkki 1: Yksityisen sektorin Terveyspalvelualan työehtosopimus
Pääosa liiton jäsenistä työskentelee yksityisellä terveyspalvelualalla, jossa palkka määräytyy Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaisesti. Tällöin palkka muodostuu tyypillisesti seuraavista osista:
Tehtäväkohtainen palkka: Palkan perusta on työn vaativuuteen perustuva palkka. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa tehtävän vastuu, työn edellyttämä osaaminen, päätöksenteon määrä sekä työn vaikutukset asiakkaisiin ja organisaatioon.
Työkokemuslisä: Pitkä työkokemus nostaa palkkaa työehtosopimuksen ehtojen mukaisesti (7-11 % tehtäväkohtaisesta palkasta). Tarkoituksena on tunnistaa vuosien aikana kertyneen ammattitaidon arvo.
Henkilökohtainen lisä, jota työnantaja voi maksaa esimerkiksi erityisestä osaamisesta, kehittämistyöstä tai poikkeuksellisen hyvästä suoriutumisesta.
Erityistekijälisää maksetaan silloin, kun tehtävään liittyy erityisiä vaativuustekijöitä, joita ei ole jo huomioitu tehtävän peruspalkassa. Lisä voi perustua esimerkiksi poikkeukselliseen vastuuseen, erityisosaamiseen tai tavanomaista laaja-alaisempaan monivastuiseen tehtäväkokonaisuuteen.
Käytännössä kaksi samalla nimikkeellä työskentelevää asiantuntijaa voi saada erisuuruista palkkaa riippuen työn vaativuudesta, kokemuksesta, suoriutumisesta ja työvuoroista.
Esimerkki 2: Julkisen sektorin SOTE-sopimus
Hyvinvointialueilla ja kuntien/kuntayhtymien omistamissa sote-organisaatioissa työskentelevien palkkaus perustuu SOTE-sopimukseen. Viimeistään lokakuun alusta käyttöön otettavassa tasopalkkajärjestelmässä palkka rakentuu hieman eri tavoin. Osaaminen ja vastuu muodostavat pohjan, jota täydennetään erilaisilla lisillä.
Tasopalkka: Tehtävän vaativuuteen sekä vaadittavaan osaamiseen ja vastuuseen sekä itsenäiseen harkintaan perustuva peruskorvaus, joka korvaa vanhan tehtäväkohtaisen palkan.
Tasolisä: Tasopalkan päälle maksettava erillinen lisä tietyistä erityisvastuista, erikoisosaamisesta tai velvoittavista lisätehtävistä.
Työkokemuslisä perustuu hyväksyttyihin palvelusvuosiin. Työuran edetessä työntekijän palkka kasvaa automaattisesti sovittujen portaiden mukaisesti ja lasketaan myös tasolisän päälle.
Henkilökohtainen lisä perustuu työntekijän ammatinhallintaan ja työssä suoriutumiseen.
Työaikakorvaukset: vuorotyössä ilta- ja yötyökorvauksilla, lauantaikorvauksilla, sunnuntaikorotuksilla, arkipyhä- ja ylityökorvauksilla voi olla huomattava merkitys palkkaan.
Paikalliset järjestelyerät: Viime vuosina SOTE-sopimuksen palkkausta on kehitetty myös paikallisten järjestelyerien avulla. Niiden tarkoituksena on kohdentaa palkankorotuksia esimerkiksi rekrytointivaikeuksista kärsiville aloille tai tehtäviin, joissa työn vaativuus on kasvanut.
Palkasta kannattaa keskustella
Työelämässä puhutaan nykyisin entistä avoimemmin palkkauksesta. Se on myönteinen kehitys, sillä avoimuus lisää läpinäkyvyyttä, tukee palkkatasa-arvoa ja auttaa hahmottamaan oman työn markkina-arvoa.
Palkan taustalla ovat työn vaativuus, osaaminen, vastuu, kokemus ja työolosuhteet. Kun palkkauksen perusteet ovat työntekijälle selkeät, myös omaa palkkakehitystä on helpompi arvioida ja tarvittaessa perustella.
Jokaisen työntekijän kannattaa aika ajoin pysähtyä pohtimaan mistä oma palkka muodostuu, vastaako se työn vaativuutta / vastuuta ja tunnistaako se riittävästi kertyneen osaamisen. Palkkatietoisuus on tärkeä osa ammatillista kehittymistä.
Tutustu liiton palkkasuositukseen tästä ja osallistu 9.9. palkkawebinaariin Onko työpaikan vaihtaminen ainoa mahdollisuus nostaa palkkaa? Tunnista oma osaamisesi & onnistu palkkaneuvottelussa? Ilmoittaudu tapahtumakalenterista.