Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi – mitä muutoksia se tuo arjessa työterveyshuollon moniammatilliseen yhteistyöhön ja työterveysyhteistyöhön?

Työterveyshuollossa työskenteleviltä on tullut liittoihin kyselyjä siitä, muuttuvatko ammattihenkilöiden roolit ja työnjako lakimuutoksen vuoksi. Tämä käytännönläheinen Usein kysytyt kysymykset -dokumentti on laadittu yhteistyössä Suomen Fysioterapeutit Ry:n ja Työfysioterapeutit ry:n, Suomen Psykologiliiton, Suomen Työterveyshoitajaliiton ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen kanssa sekä Työterveyslaitoksen taustatuella.

Mitkä ovat eri ammattiryhmien roolit työterveyshuollossa?

  • Työterveyslääkäri on työlääketieteen asiantuntija
  • Työterveyshoitaja on terveyden ja työ- ja toimintakyvyn asiantuntija sekä työterveysyhteistyön koordinoija
  • Työfysioterapeutti on fyysisen työ- ja toimintakyvyn, tuki- ja liikuntaelinterveyden, ergonomian ja kuntoutuksen asiantuntija.
  • Työterveyspsykologi on psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntija

Millä perusteilla työterveyshuollossa jatkossa päätetään toiminnoista?

  • Toiminnan tulee ohjautua sekä yksilöasiakkaan että asiakasorganisaation tarpeista.
  • Prosessit tulee käydä läpi työterveyshuollon asiakkuudesta vastaavassa moniammatillisessa ryhmässä, jossa moniammatillinen toiminta ja sen toteuttamiseen osallistuvien tehtävät kuvataan selkeästi. Samalla varmistetaan, että resurssit ovat riittävät ja kohdistetaan oikea-aikaisesti ja parasta vaikuttavuutta tavoitellen.

Millä perusteilla työfysioterapeutin osaamista ja työpanosta hyödynnetään ammattihenkilönä?

  • Perusteet työfysioterapeuttien käytölle tulee löytyä työstä, työolosuhteista, työn tekemisestä tai työntekijän työkykyyn liittyvistä tarpeista. Tämä koskee yhtäläisesti kaikkia ammattihenkilöitä.
  • Työfysioterapeutin käyttöä ei voida ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa (Kela I) rajoittaa. Muutos mahdollistaa aikaisempaa sujuvammin työfysioterapeutin osallistumisen työpaikan tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin. Näin heidän työpanostaan voidaan käyttää oikea-aikaisemmin ja laaja-alaisemmin KL 1:ssa.
  • Työfysioterapeuttien muututtua ammattihenkilöiksi heidän työpanostaan voidaan ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa (Kela I) hyödyntää ilman työterveyslääkärin tai -hoitajan tarvearviota. Tärkeää on muistaa sopia moniammatillisesti yhdessä asiakasyritysten kanssa toimintamalleista.

Työterveyshoitajat ovat toimineet työterveysyhteistyön koordinoijina. Tulevatko työterveysfysioterapeutit jakamaan jatkossa saman roolin?

  • Tähän ei ole tulossa muutosta. Työterveyshoitajien rooli työterveysyhteistyön koordinoijana säilyy edelleen.

Voiko työfysioterapeutti tehdä jatkossa itsenäisesti työpaikkaselvityksiä?

  • Työpaikkaselvityksen suunnittelussa on tärkeä huomioida työpaikan oma riskienarviointi sekä työterveyshuollon tekemä esiselvitys toimialatietoineen.
  • Moniammatillisesti arvioidaan, ketkä osallistuvat työpaikkaselvityksen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Fyysisten kuormitustekijöiden havainnointi ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi on työfysioterapeuttien erityisosaamista.
  • Ammattihenkilömuutoksen myötä työfysioterapeutit tekevät työpaikkaselvityksiä, osallistuvat niiden suunnitteluun ja seurantaan järjestelmällisesti moniammatillisen tiimin tekemän asiakastyöpaikan tarpeiden arvioinnin perusteella. Jos tiimi arvioi, että tietyllä työpaikalla riittää työfysioterapeutin tekemä käynti, niin näin voidaan menetellä kuten työterveyslääkärin tai -hoitajan kohdallakin voidaan toimia
  • Työfysioterapeutti voi jatkossakin tehdä oman erityisosaamisen osalta itsenäisesti työpaikkaselvityksiä. Nämä voivat olla erillisiä kohdennettuja käyntejä tai osana moniammatillisesti tehtävää työpaikkaselvitystä.

Miten työfysioterapeutin asiantuntemusta voidaan hyödyntää terveystarkastuksissa?

  • Terveystarkastukset ja niiden toteuttamistapa suunnitellaan yhdessä työpaikan edustajien kanssa. Terveystarkastusten tulee perustua ajantasaiseen työpaikalla tehtyyn riskien arviointiin ja työpaikkaselvitykseen. Tavoite, sisältö ja raportointi sovitaan jo tarkastusten suunnitteluvaiheessa, samoin ajan- ja asiantuntijoiden käyttö.
  • Työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä suunnitellaan terveystarkastusten toteuttaminen, sisällöt ja menetelmät työpaikan tarpeista lähtien. Mikäli työssä on runsaasti fyysisiä kuormitustekijöitä, työfysioterapeutin on hyvä olla mukana terveystarkastusten koko prosessissa.
  • Asiakkaat voivat siis varata ajan suoraan työfysioterapeutin terveystarkastukseen, kun asiasta on näin sovittu työpaikan edustajien kanssa ja taustalla on moniammatillisesti tehty alustava työ.

Miten työfysioterapeutin ammattitaitoa voidaan jatkossa hyödyntää asiakasorganisaation työterveyshuollon toimintasuunnitelman teossa?

  • Työterveyshuoltolaki (1383/2001; 5 §) edellyttää työnantajaa käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen.
  • Työterveyshuollon ammattihenkilöiden käyttö perustuu työpaikan tarpeisiin, eikä käyttöä voi ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa rajata.
  • Työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi osallistuvat asiakastyöpaikkojen työterveyshuollon toimintasuunnitelmien tekemiseen voidakseen tehdä tavoitteellista, laadukasta ja vaikuttavaa työtä. Asiakastyöpaikan toimiala ja koko vaikuttavat siihen, millä työpanoksella suunnitteluun osallistutaan.
  • Työterveyshuollon moniammatillisen tiimin edustajat laativat työterveyshuollon toimintasuunnitelman yhteistyössä asiakastyöpaikan kanssa.

Miten työfysioterapeuttien työpanosta on tarkoitus hyödyntää?

  • Työfysioterapeuttien kuten muidenkin ammattihenkilöiden työpanos on hyödynnettävä ensisijaisesti ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa (Kela I).
  • Olennaista kaikkien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämisessä on tunnistaa asiakastyöpaikan ja yksilöasiakkaiden tarpeet ja käyttää ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista siten, että asiakas saa parhaan hyödyn On tärkeä selkeyttää, mikä toiminta kuuluu ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon ja mikä sairaanhoitoon.
  • Tärkeää on ottaa työfysioterapeutit mukaan kaikkiin työterveyshuollon prosesseihin ja keskustella organisaatioissa niistä ja sopia käytännöistä.

Voiko työfysioterapeutille varata ajan suoraan (Kela I)?

  • Työterveyshuollon asiakkaat voivat jatkossa varata vastaanottoajan suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle silloin, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä työterveyshuolto (Työterveyshuoltolain 12 § mukainen toiminta).
  • Edelleen on mahdollista hakeutua työfysioterapeutin vastaanotolle myös työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan ohjaamana.

Työfysioterapeutin työpanoksen käyttö sairaanhoidossa (Kela II) – kuka päättää?

  • Asiakasyritys päättää, sairaanhoidossa (Kela II) työfysioterapeutin käytöstä tulee entiseen tapaan sopia asiakasyrityksen kanssa.
  • Sairaanhoitoa voidaan rajata sopimalla siitä asiakasyrityksen kanssa, minkälaisissa tilanteissa ja missä määrin työfysioterapeutin osaamista voidaan käyttää.

Vaikuttaako lainsäädäntömuutos työfysioterapeutin suoravastaanoton periaatteisiin?

  • Työfysioterapeutin suoravastaanoton periaatteisiin lainsäädäntömuutos ei vaikuta.
  • Työfysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan toteuttamisesta sovitaan aina asiakasorganisaation kanssa. Toiminta, sen tavoitteet ja seuranta kuvataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.
  • Suoravastaanottoa voi tehdä fysioterapeutin TULE-suoravastaanottokoulutussuosituksen (2017) mukaisen lisäkoulutuksen saanut työfysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä. Tämän koulutuksen käyneellä työfysioterapeutilla on oikeus tekemänsä tutkimuksen perusteella arvioida hoidon tarve ja tarvittaessa suositella tuki- ja liikuntaelinoireen vuoksi sairauspoissaoloa ja kipulääkitystä (käsikauppavalmisteet) Suoravastaanottokäyntiin voi työterveyshuollossa tarvittaessa sisällyttää seurantakäynnin sekä neuvonta- ja ohjauskäynnin työpaikalla. Lisätietoa fysioterapeutin suoravastaanotosta.

Tuleeko Kelan korvauksiin muutoksia?

  • Kela ei ota kantaa korvauksiin, sillä käyntimääriä lakisääteisessä toiminnassa (Kela I) ei voida rajata.

Voiko työfysioterapeutti tehdä tarvearvion myös työterveyspsykologin tai muun asiantuntijan käyttöön?

  • Työterveyshuollon ammattihenkilöllä on vastuu arvioida työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarve ja tehdä lähete (Työterveyshuoltolaki 1383/2001;5§)


Linkit
Työpaikkaselvitykset
Toimintasuunnitelma
Työterveyslaitoksen uutinen Työfysioterapeutit ovat jatkossa työterveyshuollon ammattihenkilöitä.