Työkyvyn ylläpito ja seuranta on usein työterveyshoitajien vastuulla – ”Aina ihminen tarvitsee ihmistä”

Koronapandemia on muuttanut työterveyshoitajien toimenkuvaa ja edellyttänyt kykyä mukautua vallitsevaan tilanteeseen. Kokeneet työterveyshoitajat Karoliina Suvitaival ja Tarja Siik arvioivat alansa yhteiskunnallista merkitystä.

Työterveyshoitaja Tarja Siik huokaisee kesken puhelun. Puhe on työkyvyn ylläpitämisen merkityksestä koko yhteiskunnalle.

”Työkyvyn ylläpitämisen merkitys on aivan valtavan iso. Kun ihminen saa olla työssä, niin hän pitää samalla yllä koko yhteiskunnan palveluita ja infrastruktuuria”, Siik toteaa.  

Siik tietää, mistä puhuu. Hän on seurannut suomalaisten työkyvyn ja työolojen kehitystä jo vuosia. Hän aloitti työterveyshoitajana HUSin työterveyshuollossa vuonna 2004.

Suomessa merkittävä osa ihmisten työkyvyn seurannasta ja ylläpidosta on juuri työterveyshoitajien vastuulla. Työn merkityksen tulisi näkyä Siikin mielestä enemmän myös alan työehdoissa ja palkkauksessa.

 ”Työterveyshoitaja on se, joka johtaa sitä prosessia ja pitää huolta työntekijän tilanteesta, jotta asiat saadaan hoidettua ajallaan.”

”Työkyvyn ylläpito on yhteistyötä, mutta jonkun pitää huolehtia, että ihminen varmasti saa tarvitsemansa tuen. Työterveyshoitaja on se, joka johtaa sitä prosessia ja pitää huolta työntekijän tilanteesta, jotta asiat saadaan hoidettua ajallaan”, Siik sanoo.

Tarja Siikin kollega, vastaava työterveyshoitaja Karoliina Suvitaival, jakaa näkemyksen. ”Työterveyshoitajalla on ohjakset käsissään ja hän on se, joka sitä junaa kuljettaa. Voidaan ajatella, että työterveyshoitaja on se henkilö, jolla on laajin näkökulma koko työterveyshuoltotoimintaan”, Suvitaival toteaa.

Palkkaus vastaamaan työn vaativuutta

Käynnissä olevissa kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa (ks.Sovittelussa vääntö myös työterveyshoitajien sopimuksesta) on Suvitaipaleen ja Siikin mielestä nostettu hyviä asioita esille, mutta työn sisällön merkityksestä ja palkkauksesta pitäisi heidän mielestään puhua enemmän.

”Toivon että työn vaativuus ja sen merkitys nähtäisiin”, Suvitaival toteaa. ”Työterveyshoitaja on loppujen lopuksi hyvin isossa roolissa, kun tehdään arviota työssä pärjäämisestä. Kun henkilön työura on vaarassa ja mietitään, että mitä mahdollisuuksia työssä jatkamiselle ja yksilön jaksamiselle on”, Suvitaival jatkaa.

”Hyviä asioita on jo menossa esimerkiksi kiky-tuntien poistoon liittyen, mutta olen pettynyt palkkaukseen ja erityisesti järjestelyerien kohdentamiseen. Tätä pitäisi korostaa vielä lisää. Aina on oikea aika puhua palkkauksesta, koronasta huolimatta”, Siik pohtii.

Niin, se korona.

Koronapandemia on iskenyt jokaiseen alaan, mutta kriisin vaikutukset korostuvat terveydenhuoltotyössä.

Tarja Siikin ja Karoliina Suvitaipaleen mukaan tällä hetkellä HUS Työterveydessä osallistutaan aktiivisesti koronatyöhön. Työaikoja on pidennetty ja töitä tehdään läpi viikon. Henkilökunta on ottanut asian vakavasti, hätään ja huoleen halutaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla, oikea-aikaisesti.

Koronapandemian pitkäkestoisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ei tiedetä täysin vielä pitkään aikaan. Se on varmaa, että pitkittyvä epävarmuus yhteiskunnan toimintojen jatkuvuudesta jättää jälkensä. ”Ei ole ollut samoissa määrin työkykyasiakkaita tällä hetkellä kuin yleensä, mutta se odottaa varmasti tulevaisuudessa. Ihmisiltä puuttuu koronarajoitusten aikana usein työyhteisö ja työergonomia kotona voi olla huono ja työajat muuttuneet. Kaikki tämä vaikuttaa työkykykokemukseen”, Siik jatkaa.

”Korona muutti yhdessä yössä koko toimenkuvan”, Suvitaival vahvistaa. ”Tämä on vaatinut paljon työntekijöiltä. Työterveyshoitajilta vaaditaan muutenkin paljon joustavuutta ja tällaisessa tilanteessa hyvä mukautumiskyky helpottaa. Se ei kuitenkaan poista sitä totuutta, että olosuhteet ovat hyvin vaikeat. ”

”Asiakaskunnassa korona on aiheuttanut paineita ja pelkoja esimerkiksi oman osaamisen riittävyydestä ja työolosuhteiden merkittävistä muutoksista.”

”Asiakaskunnassa korona on aiheuttanut paineita ja pelkoja esimerkiksi oman osaamisen riittävyydestä ja työolosuhteiden merkittävistä muutoksista. Mediassakin on käsitelty aihetta suojainten riittävyydestä. On ollut myös suuri huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta”.

Työterveyshoidon merkitys korostuu työelämän muuttuessa

Työelämä muuttuu ja työterveyshuolto reagoi työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tietyt lainalaisuudet eivät kuitenkaan todennäköisesti muutu.

”Digiaikaan on siirrytty monilta osin, mutta aina ihminen tarvitsee ihmistä. Koneet ja ohjelmat eivät pysty tarjoamaan tarvittavaa inhimillisyyttä. Ne eivät pysty reagoimaan oikealla tavalla asiakkaasta tulevaan huoleen. Uupumustilanteissa tai työkykyhaasteissa tärkeässä roolissa on kuulija ja kartoittaja, oikeanlaiset kysymykset ja asiakkaan huolen hyväksyntä käsitteillä olevassa hetkessä”, vastaava työterveyshoitaja Karoliina Suvitaival pohtii.

”Työ on muutakin kuin verovaroja yhteiskunnalle. Vaikka osa-aikaisestikin jos saadaan ihminen pysymään töissä, niin se on iso asia. Työn merkitys kertaantuu moninkertaiseksi kontra se, että henkilö jää pois työstä ja osallisuudesta ennen aikojaan. Se on ihana asia, kun ihminen pääsee eläkkeelle hyvillä mielin sitten kun työura on täysi”, Tarja Siik päättää.

Teksti Fabula/Antti Halonen
 

****************************************************************************************

Sovittelussa vääntö myös työterveyshoitajien sopimuksesta

Osana kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluja myös HUS:issa työskentelevien työterveyshoitajien palkankorotuksista ja työehdoista on neuvoteltu tammikuun puolivälistä lähtien. Maaliskuun lopussa neuvotteluosapuolet pyysivät valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalalta vapaaehtoista sovittelua. Piekkala antoi ratkaisuesityksensä 24.4 illalla.

Työterveyshoitajia neuvotteluissa edustava JUKO ottaa kantaa ratkaisuun 30.4. Sovittelussa JUKOa edustavat toiminnanjohtaja Maria Löfgren ja hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ).

JUKO tavoittelee vajaan parin vuoden pituista sopimusta, vähintään yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia, kiky-tuntien poistamista ja poikkeusaikaan perustuvaa kompensaatiota.

Iso kokonaisuus sovittelussa on niin sanotun pääsopimuksen uudistaminen, kun Tehy ja Super ovat irrottautuneet kunnallisesta pääsopimuksesta ja vaativat sote-sopimusta.

Löfgren painottaa, että pääsopimusta on uudistettava niin, että myös jukolaisten sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattiryhmien edunvalvonta vahvistuu ja että kuntasektorin eri sopimusalojen koordinaatio toimii jatkossakin.

”Perusteltu huolemme on, että sote-sopimus keskittyy vain sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin, eikä huomioi riittävästi muun muassa työterveyshoitajia.”

Löfgren kumoaa väitteet, että JUKO vastustaisi sote-sopimusta.

”Emme vastusta. Kunnallista pääsopimusta uudistettaessa on luontevaa neuvotella myös sote-sopimuksesta.”

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren

JUKOlla laaja sote-ketju kunnissa

Joka kolmas kunnissa työskentelevä kuuluu johonkin akavalaiseen liittoon ja on JUKOn sopimusten piirissä.

JUKOn sote-ketju kunnissa on laaja. Se edustaa sopimuksillaan muun muassa työterveyshoitajia, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, psykologeja. JUKOlaiseen sote-kokonaisuuteen kuuluvat myös esimerkiksi fysio- ja toimintaterapeutit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit, audionomit sekä laajaa joukkoa sosiaalityön ammattilaisia. 

Kuntasektorin sopimuksesta neuvottelee ja sovitteluun osallistuvat neuvottelujärjestöt JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sote (Super, Tehy ja Suomen pelastusalan ammattilaiset) ja KT Kuntatyönantajat.

Kaikki kuntasektorin virka- ja työehtosopimukset päättyivät maaliskuun lopussa. Huhtikuussa alkaneessa sopimuksettomassa tilassa voimassa ovat vanhan työehdot, kunnes uudet sopimukset on hyväksytty.

Teksti JUKO/Jaana Pohja