Tutustu ammatillisen täydennyskoulutussuosituksen esitteeseen tästä!
Ammatillinen täydennyskoulutus ei ole pelkästään tiedon päivittämistä, vaan se tukee ammatillista kasvua, kykyä vastata työelämän uusiin haasteisiin ja parantaa oman osaamisen hyödyntämistä asiakasorganisaatioiden työntekijöiden ja työyhteisöjen hyväksi. Työterveyshoitajaliiton suositus on seitsemän (7) ammatillista täydennyskoulutuspäivää vuodessa.
Täydennyskoulutuksen merkitys ja tarve
Täydennyskoulutus on ratkaisevan tärkeää ammattilaisille, jotka toimivat työterveyshuollon ja työkyvyn parissa. Alan muutos on jatkuvaa, ja asiakkaiden tarpeet sekä yhteiskunnan vaatimukset kehittyvät nopeasti. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa sekä varmistaa palvelujen laatu ja vaikuttavuus. Koulutuksen avulla jäsenet voivat syventää tietojaan ja päivittää osaamistaan, mikä puolestaan lisää heidän asiantuntemustaan ja työssä jaksamistaan – keskeisiä tekijöitä pitkän ja laadukkaan uran rakentamisessa.
Täydennyskoulutuksen tarvetta säätelevät Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Työterveyshuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (57/2024) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta sekä STM:n ohje työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta. Edellä mainittujen lakien ja asetusten perusteella voidaan todeta, sekä työnantajalla että ammattihenkilöillä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää työntekijän osaamista, jotta ammattia voi harjoittaa turvallisesti ja vaikuttavasti.
Kuinka paljon täydennyskoulutusta tarvitaan?
STM:n työterveyshuollon täydennyskoulutusta koskevan ohjeen mukaan työterveyshoitajan tulisi osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen keskimäärin 7 päivää vuodessa. Tämä on myös Työterveyshoitajaliiton suositus. Liiton suositus perustuu tarpeeseen ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon kentässä. Työterveyshoitajaliitto korostaa, että laadukas täydennyskoulutus on edellytys työterveyshuollon hyvälle laadulle, kustannusvaikuttavuudelle ja asiakasturvallisuudelle. Lisäksi täydennyskoulutus on keskeinen tekijä sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimassa. On huomioitava, että toimipaikkojen sisäinen koulutus tulee keskittyä substanssiosaamisen kehittämiseen, jotta se voidaan laskea ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi.
Täydennyskoulutuksen merkitys työssä jaksamiseen ja asiantuntijuuden kehittämiseen
Täydennyskoulutus tukee myös työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä, sillä uusi tieto lisää varmuutta ja inspiraatiota omaan työhön. Työterveyshoitajat sekä muut työkyvyn ja -hyvinvoinnin asiantuntijat kohtaavat päivittäin monipuolisia tilanteita ja haasteita, joissa jatkuva oppiminen tukee heidän kykyään reagoida ja auttaa asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla.
Työterveyshoitajien tehtävän vaativuus on kasvanut paljon. Tulostavoitteet ovat koventuneet. Lisäksi tehtävässä edellytetään aiempaa laajempaa työkyvyn tuen asiantuntemusta. Työterveyshoitajien työn vaativuuden kasvussa näkyy myös työterveyslääkäreiden ja asiantuntijoiden resurssivaje. Lisäksi yhä suurempi osa työterveyshoitajista koordinoi valtakunnallisia asiakkuuksia, ja asiakkaat edellyttävät
entistä vaikuttavampaa työterveysyhteistyötä. Vaatimustaso on korkealla sekä oman työnantajan että asiakkaana olevien yritysten ja työntekijöiden taholta. Digitalisaatio ja kehittyneet teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta vaativat jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja uuden teknologian hyödyntämistä.
Täydennyskoulutus on investointi
Jatkuva oppiminen on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin työssä jaksamisena, ammatillisen identiteetin vahvistumisena ja laadukkaampina työelämäpalveluina asiakkaille. Liittomme jäsenille täydennyskoulutus on keino, joka paitsi lisää yksilön osaamista myös vahvistaa koko työyhteisön ja -yhteiskunnan hyvinvointia.
Lähteitä:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (57/2024) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta, vaikka asetus ei suoraan velvoita yksityisiä palveluntuottajia, hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että myös näiden tuottajien henkilöstö täyttää täydennyskoulutusvaatimukset.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohje ”Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta” (STM 10/2016)