Lausunto vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1105/2020) muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta VN/9410/2021-STM-1
Lakiesityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voisi jakaa osan rokote-eristä kohdennetusti siten, että rokotemäärää suhteutettaisiin sairaanhoitopiirin alueen väestön lukumäärään, tartuntojen ilmaantuvuuteen ja hoidon tarpeeseen, eli käytännössä 14 edeltävän päivän covid-19-tapausten määrään ja 14 edeltävän päivän erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrään keskenään yhtä suurella painotuksella. Kohdentaminen tapahtuisi yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein kaikkialla Suomessa. Asetusluonnoksessa varmistetaan se, ettei mikään alue jää ilman rokotteita huomioon ottaen myös rokotteiden saatavuus Suomeen sekä logistiset haasteet. Rokotteita voitaisiin asetusehdotuksen mukaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti, mikä voimassa olevan asetuksen mukaan ei ole mahdollista. Muutosehdotus on määräaikainen, voimassaollen 31.5.2021 saakka.
Suomen Työterveyshoitajaliitto kannattaa alueellista sairaanhoitopiireittäin kohdentamista, mutta muutoksen voimassaoloaika on liian lyhyt.Voimassaoloaika tulisi pidentää 30.9.2021 saakka, jotta terveydenhuollossa toimivat vuosilomasijaiset voivat osallistua rokottamiseen myös kesän aikana.Tartuntojen ilmaantuvuuden hallinnassa alueellinen kohdentaminen on perusteltua, koska alueelliset erikoissairaanhoidon resurssit vaihtelevat suuresti, jolloin kohdentaminen tulisi suhteutua myös niihin. COVID19 –tartuntojen alueelliseen Ilmaantuvuuteen vaikuttavat sosiodemografiset seikat, kuten esimerkiksi se, millä toimialoilla työikäinen väestö työskentelee ja millainen riski on mm. työperäiseen altistumiseen. Tämän riskin hallinta tulisi myös ottaa huomioon kohdentamisessa, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hallita ilmaantuvuutta sairaanhoitopiirin alueella. Näin ollen Suomen Työterveyshoitajaliiton mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tulisi rokottaa aivan ensilinjassa, jotta jatkuvien peruspalvelujen saanti voidaan maassamme turvata.
Voimassa olevan säännöksen mukaan (Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista 1105/2020) rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös hammaslääkärille annettaisiin oikeus antaa rokotus pistoksena. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan myös lääkärin, hammaslääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön ammattiin opiskeleva henkilö saisi antaa rokotuksia pistoksena pykälässä säädettyjen edellytyksen täyttyessä. Muutoksella varmistettaisiin rokottajien riittävyys tilanteessa, jossa covid-19-rokotteita saataisiin Suomeen nykyistä enemmän. Mahdollistamalla myös hammaslääkärien ja opiskelijoiden toimiminen rokottajina turvattaisiin rokotusten eteneminen mahdollisimman tehokkaasti.
Muutosesitys on rokottamiseen käytettävien lisäresurssien osalta kannatettava, kunhan rokottajien suojauksesta työperäisiltä tartunnoilta, huolehditaan asianmukaisesti. Nämä henkilöt eivät ole tämänhetkisen rokotusjärjestyksen mukaisesti rokotesuojan piirissä. Lisäresurssia tulisi voida käyttää 30.9.2021 saakka.
Puheenjohtaja Pilvi Österman, Suomen Työterveyshoitajaliitto