Suomen Työterveyshoitajaliitto toteaa, että työterveyshuolto on tällä hetkellä tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin, johtuen yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä ja nopeista muutoksista työelämässä. Keskustelu työterveyshuollon tärkeydestä ja tehokkuudesta on käynyt kiivaana Mika Salmisen puheenvuoron perusteella, Ylen Korona-ajan tilinpäätös dokumentin ilmestymisen jälkeen. Työterveyshuollon järjestelmää ei voi suoraan verrata julkiseen perusterveydenhuoltoon monestakin eri syystä. Se johtuu työterveyshuollon kustannusten rahoituksesta, jonka sekä työnantajat että työntekijät rahoittavat. Se johtuu myös työterveyshuoltolakiin ja -asetuksiin kirjatuista vaatimuksista sekä erilaisista tavoitteista ja toimijoista.
Kun Valtioneuvoston asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä uudistettiin 2014, siinä korostettiin tavoitteellista työterveysyhteistyötä, jossa työterveyshuollon toiminta nähtiin kumppanuutena ja aktiivisena toimintana työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Työterveyshuollon piirissä on Suomessa noin 2 miljoonaa työikäistä. Se tarjoaa kaikille lakisääteisen työterveyshuollon ja osalle vapaaehtoisen työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon. Kaikki työterveyshuollon asiakkaat eivät saa samantasoisia sairaanhoidon palveluja ja osa ei saa niitä ollenkaan, joten sairaanhoidon saatavuudessa ja palvelujen laajuudessa on työterveyshuollossa suurta vaihtelua.
Työterveyshuollon tärkeimmät tehtävät ovat kuitenkin sairaanhoidon sijaan työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, johon työterveyshuollossa on oma erikoisosaaminen. Ehjää ei pidä rikkoa, tai rakentaa uudestaan, kuten Mika Salminen vaati. Työterveyshuolto on tärkeää eritoten sen perustehtävien toteuttamisen eri muodoissa. Työpaikkojen terveyttä ja turvallisuutta säädellään sekä työterveyshuoltolain että työturvallisuuslain perusteella. Näissä laeissa on lukuisia viittauksia tehtäviin, jotka on edelleen syytä muistaa, kun toteutamme työterveyshuoltoa. Keskeisintä on työpaikan tarpeiden tunnistaminen, johon perustuu kaikki käytännön toimet. Työterveyshuollon tulee edetä ensisijaisesti ennaltaehkäisevien toimien toteuttamisen kautta työ- ja toimintakykyä edistäviin ja ylläpitäviin toimenpiteisiin. Työterveyshuolto on tehokasta, kun se toteutetaan työterveyshuoltolain ja -asetuksen sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Se on tehokasta silloin kun se toteutetaan moniammatillisesti ja tähän löytyy riittävät resurssit. Se on tehokasta silloin kun työterveysyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon välillä toimii aktiivisesti.
Työterveyshuollossakin on edelleen kehitettävää. Edellä mainittu asetusmuutos vuonna 2014 kehoitti työterveyshuoltoa toimimaan yhteistyössä työpaikan tarpeista lähtevän suunnitelmallisen yhteistyön merkeissä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. Tämä tarkoittaa mm. työkykyyn ja työhön paluuseen liittyvien hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden yhteensovittamista. Yhteistyön tiivistämiseksi on tärkeää huomioida työntekijöiden hoidon kokonaisuus ottaen huomioon koko hoitoketju. Lähitulevaisuuden haasteena onkin työterveyshuollon toiminnallinen integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa mahdollisimman hyvin uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintaansa. Tämän lisäksi kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on syytä pyrkiä parantamaan perusterveydenhuoltoa vastaamaan työelämän ulkopuolella olevien työikäisten ja muun väestön tarpeisiin työkyvyn, toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi. Tämä on tärkeää, jotta myös työelämän ulkopuolella olevilla on mahdollisuus saada vastaavia terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita kuin työterveyshuollon asiakkailla on työterveyshuollosta.
Ote Työterveyshoitajapäivien avauspuheenvuorosta 19.5.2022
Inka Koskiaho
Puheenjohtaja