Työterveyshuollon toimialan kannalta kulunut kevät on ollut puhutteleva. Puhutaan superkeväästä, kun Valtioneuvoston asetusta (708/2013) hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä sekä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opasta päivitetään parhaillaan. Edellä mainittuja työstetään virkatyönä STM:ssä ja Työterveyslaitoksella. Liiton hallitus on kommentoinut asetuksen uudistustarpeita oman professiomme näkökulmasta STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa ja odotamme samaa mahdollisuutta myöhemmin tänä vuonna myös HTTHK-oppaan uudistamisen yhteydessä.
Toisaalla on käyty vilkasta keskustelua työterveyshuollon laskutuksesta ja ylilaskutuksesta. Ongelmat ovat ilmenneet monin eri tavoin. Ylilaskutuksena on havaittu laskuja työntekijöistä, jotka eivät ole enää ko. yrityksen kirjoilla tai tutkimuksista/toimenpiteistä, jotka eivät kuulu yrityksen sopimukseen. Työnantajille on koitunut myös merkittäviä kustannuksia, kun esimerkiksi vastaanottokäyntien yhteydessä on tehty kalliita tutkimuksia, vaikka niitä ei Käypä hoito -suositusten mukaan olisi tarvetta tehdä, mutta sopimuksen salliessa näin on toimittu. Työnantajat ovat kokeneet palvelujen hinnat korkeiksi ja kustannukset huolestuttaviksi. Panos–tuotos-suhde on jäänyt alhaiseksi, jos palvelujen laatu ei ole joko vastannut työnantajan odotuksia tai se ei ole tuottanut lisäarvoa yritykselle.
Edellä mainitut seikat ovat aiheuttaneet huolta monille työnantajille ja yrittäjille. Toimialalla on erikoista, että maksaja eli työnantaja ei pysty tarkistamaan työterveyshuollon laskuja ja niiden perusteita siinä laajuudessa kuin maksajan yleensä pitäisi. Tämä voi johtaa merkittäviin taloudellisiin rasituksiin yrityksille ja vaikeuttaa kustannusten valvontaa. Nämä ilmiöt heikentävät työnantajien ja yhteiskunnan luottamusta työterveyshuoltoon ja sen tarjoamiin palveluihin. Olemme olleet perinteisesti luotettava kumppani työnantajille, meihin on luotettu asiantuntijoina ja asiantuntijaorganisaationa. Mutta onko niin enää? Ylilaskutus ja markkinavetoinen toiminta voi aiheuttaa epävarmuutta siitä, mitä palveluja tarjotaan, miksi ja mihin hintaan?
Työelämä on muuttunut kovaa vauhtia ja työnantajien odotukset ja tarpeet työterveyshuollolle ovat muuttuneet samalla. Sen tarve on jo näyttäytynyt mm. työnantajien ottaessa enenevässä määrin terveysvakuutuksia työntekijöilleen. Tyytymättömyys työterveyshuoltoon on kasvanut sillä Työterveyslaitoksen selvityksen* mukaan vain 42 % työnantajista on enää tyytyväisiä työterveyshuoltoon. Tämä herättää kysymyksen, pystyykö työterveyshuolto puolustamaan ydintoimintaansa markkinavoimia vastaan? Pystymmekö toimialana osoittamaan, että toimintamme on työnantajien satsauksen arvoista? Mikä on se lisäarvo, minkä tuotamme työnantajille?
Työterveyshuollon uudistamisella on jo kiire. Työterveyshuollon tulee pikaisesti lunastaa työnantajien toiveet ja tarpeet kiinnittämällä huomiota toiminnan kehittämiseen kautta linjan. Työterveyshuollon tulee perustua työpaikan tarpeisiin ja työkyvyn erikoisalana meidän tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota työ- ja toimintakykyyn. Työterveyshuollon tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että työnantajat voivat luottaa koko palveluketjuun, jonka tulee perustua tutkittuun, näyttöön perustuvaan tietoon, olla tarvepohjaista, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista.
Työterveyshuollolla on nyt se kuuluisa momentum. Jotta voimme toimialana olla tulevaisuudessakin tärkeä strateginen kumppani yrityksille ja työnantajille, tarvitsemme uusia ja rohkeita, valtakunnallisia linjauksia. Tarvitsemme paluuta työterveyshuollon ytimeen, eettisesti kestävään toimintaan sekä riittävää toimeenpanokykyä niiden toteuttamiseen. Työnantajien tarpeista lähtevässä uudistustyössä tarvitaan etenkin työterveyshoitajia, sillä työterveyshuollon asiantuntijoina he ovat avainasemassa yritysyhteistyössä.
Inka Koskiaho
Suomen Työterveyshoitajaliitto ry, puheenjohtaja