Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi – mikä muuttui?

Työterveyshuoltolain muutoksen työfysioterapeuttien ammattihenkilöasemasta tultua voimaan 1.1.2022, teimme käytännönläheisen Usein kysytyt kysymykset -dokumentin yhteistyössä Suomen Fysioterapeutit ry:n, Työfysioterapeutit ry:n, Suomen Psykologiliiton ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen kanssa sekä Työterveyslaitoksen taustatuella. Kun muutosta oli eletty n. 9 kk, kaipasimme jäseniltä tietoa siitä, mitä muutoksia työfysioterapeuttien ammattihenkilöstatusmuutos on tuonut työterveyshoitajien työhön ja moniammatillisten tiimien toimintaan. Howspace-alustalla toteutettu kysely oli auki 28.9.- 20.10.2022 ja vastauksia saatiin 119 jäseneltä.

Miten muutos on vaikuttanut vastaajien rooliin työterveyshoitajana? Pääosa vastaajista (48 %) koki muutoksen vaikuttaneen omaan tehtäväänsä ja rooliinsa positiivisesti. Negatiivisia muutoksia koki vain n. 1,5 %. Pieni osa vastaajista (7,5 %) ei osannut vielä arvioida muutosta ja 43 % koki, ettei muutoksella ollut vaikutusta heidän työhönsä työterveyshoitajana (Kuva 1).  

Kuva 1. Miten koet muutoksen vaikutukset tehtävääsi ja rooliisi työterveyshoitajana?

Kyselyssä pyydettiin esimerkkejä siitä, miten muutos on vaikuttanut vastaajien rooliin työterveyshoitajana. Kommentteja saatiin 39 vastaajalta. Vastaajat toivat esiin, että työfysioterapeutit ottavat työyhteisössä isompaa roolia ja asiakasohjaus on sujuvoitunut. Tiimityössä on kuitenkin vielä parannettavaa. Kommenteista 18 avasi työfysioterapeuttien isompaa roolia. Työfysioterapeutit ovat tulleet vahvemmin tiimin jäseniksi ja ovat aktiivisemmin mukana yritysyhteistyössä. Itsenäisempi toiminta näkyy esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaiden työkykyprosesseissa ja sairauspoissaolojen seurannassa. 

Joissain tapauksissa työfysioterapeuttien isomman roolin ottaminen on helpottanut hoitajien työkuormaa:

”Ottavat osaa aikaisempaa enemmän moniammatillisen tiimin työskentelyyn mm. raportointi, joskus muistioiden tekeminen. Hoitajien työkuorma vähentynyt, koska sijaistavat hoitajaa tiimityön koordinoinnissa.”

Työfysioterapeutin roolin rajoista nostaa kysymyksen kommentti, jonka mukaan ”Työfysioterapeutti voi tehdä yksin perustyöpaikkakäynnin fyysisen kuormituksen työpaikkoihin.”

Asiakasohjauksen sujuvoitumisesta kerrotaan 29 kommentissa. Asiakasohjaus on helpottunut, selkiytynyt ja nopeutunutkun lähetettä ei enää tarvita ja tules-ongelmat, työergonomiakäynnit sekä näyttöpäätelasiprosessi ohjautuvat suoraan oikealle asiantuntijalle. 

Avoimista kommenteista vain viisi ei ollut pelkästään positiivisia. On selvää, että työfysioterapeutit tarvitsevat paljon tukea ja opastusta työterveyden perusprosesseissa. Esimerkkeinä perustyöpaikkaselvityksen tekeminen itsenäisesti. Jonkin verran on vielä päällekkäistä työtä ja aktiivisempi osallistuminen edellyttää enemmän yhteisiä palavereita, joiden organisointi voi jäädä työterveyshoitajan harteille. Vain yksi vastaaja nosti huolen siitä, että työterveyshoitajan tehtävänkuva kapeutuisi muiden ammattihenkilöiden ja ammattilaisten sihteeriksi. 

Onko moniammatillisuus lisääntynyt työterveyshuollon perusprosesseissa?

Tässä kysymyksessä vastaajien näkemys jakautuu. Noin puolen vastaajista (51 %) mielestä moniammatillisuus ei ole lisääntynyt ja noin puolen (49 %) mielestä on lisääntynyt (kuva 2).  

Kuva 2. Onko moniammatillisuus lisääntynyt työterveyshuollon perusprosesseissa?


Vastaajia pyydettiin kertomaan esimerkkejä, miten moniammatillisuus on lisääntynyt työterveyshuollon perusprosesseissa. Esimerkkejä saatiin 23, ja niistä kuusi liittyi yhteistyön lisääntymiseen. Työfysioterapeutti osallistuu enemmän yritysyhteistyöhön. Kuusi kommentoi työfysioterapeuttien aktiivisempaa roolia työkykyprosesseissa ja -arvioissa. Seitsemässä kommentissa tuotiin esille työfysioterapeuttien suurempaa aktiivisuutta ja osallisuutta työpaikkakäynti- ja toimintasuunnitelmaprosesseissa. Neljä vastaajaa toi esille työfysioterapeutin mahdollisuuden hoitaa työpaikkaselvityksiä itsenäisesti. 

”Työfysioterapeutti osallistuu työkykyjohtamiseen, sairauspoissaolojen seurantaan ja voi tehdä itsenäisesti työpaikkaselvityksiä.”

Aina on myös niitä, jotka pohtivat onko kannattavaa muuttaa hyvin toimivaa systeemiä? Mahtaako koordinointi heikentyä? Jääkö työterveyshoitaja vaille jotakin tietoa. 

Työfysioterapeuttien toiminnan kuvaaminen toimintasuunnitelmissa

Vastaajilta kysyttiin, miten työfysioterapeutin toiminta ammattihenkilöinä on kuvattu/määritelty työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa? Vastauksia saatiin 30. Osa vastaajista (8) kertoi, ettei toimintasuunnitelmia ole vielä päivitetty, osa (9) toi esiin, että työfysioterapeutin toiminta ammattihenkilönä on kuvattu hyvin ja selkeästija 13 vastaajaa avasi määrittelyn sisältöä. Toiminnan kuvauksissa nostettiin esille työterveyshuollon ammattihenkilöstatus, mahdollisuus varata aika suoraan työfysioterapeutille, otettiin kantaa käyntimääriin ja kerrottiin suoravastaanotoista. 

”Ei rajoitusta Tanolle, työkykyarvioihin osallistuminen, työpaikkakäynteihin osallistuminen ja koko toteutus.”

”Jokaisessa tosussa avataan ft:n tehtävät / toimenkuva sekä KL 1:n että KL 2:n osalta.”


Työfysioterapeuttien rooli työterveyshuoltopainotteisessa sairaanhoidossa

Vastaajilta kysyttiin, miten työfysioterapeuttien rooli näkyy työterveyshuoltopainotteisessa sairaanhoidossa heidän työpaikallaan. Vastauksia saatiin 37. Eniten vastauksia (15) saatiin suoravastaanottotoiminnasta, joka tukee tule-vaivaisten poissaoloihin puuttumista oikeaan aikaan ja on vähentänyt tule-aiheisia sairauspoissaoloja. Kymmenen vastaajaa kertoi tilanteen sairaanhoidon osalta olevan ennallaan (Tule-oireiset työntekijät ohjataan työfysioterapeutille neuvontaan ja ohjaukseen kuten ennenkin). Vastaajista seitsemän toi esille, että tuki- ja liikuntaelinongelmaiset pääsevät suoraan työfysioterapeutille.

Muutoksen informointi työpaikoilla

Vastaajilta kysyttiin, miten työpaikalla on informoitu ja keskusteltu muutoksen vaikutuksista ja mahdollisuuksista moniammatillisen tiimin rooleihin. Vastauksia saatiin 33. Kuuden vastaajan työpaikalla muutoksesta ei ole keskusteltu. Pääosa (19 vastaajaa) kuitenkin kertoi, että informaatiota on jaettu paljon ja monilla eri foorumeilla (mm. sisäisissä koulutuksissa, ammattiryhmä- ja tiimipalavereissa). Kolme vastaajaa tuo esiin, että prosessikuvaukset on päivitetty ja yhdessä vastauksessa nostettiin esille työfysioterapeuttien mahdollisuus ottaa toimistotyöpaikkoja omalle vastuulleen. Työpaikalla käytyjä keskusteluja kuvaa seuraava lainaus:  

”Asiasta on informoitu koko henkilöstön tilaisuuksissa ja ammattiryhmäkokouksissa. Keskusteltu prosessien sisällöistä ja niissä työfysioterapeuttien käyttämistä itsenäisesti.”

Työterveyshuollon asiakasyritysten informoiminen muutoksesta

Kyselyssä selvitettiin, onko työterveyshuollon asiakasyrityksiä informoitu palveluntuottajan suunnalta muutoksesta ja vaikutuksista toimintaan. Lähes kaikki vastaajat (99 %) kokevat, että asiakasyrityksiä on informoitu muutoksesta. Vain yksi vastaaja valitsi vaihtoehdon ”(asiakasyrityksiä) Ei ole informoitu” (kuva 3).

Kuva 3. Onko työterveyshuollon asiakasyrityksiä informoitu palveluntuottajan suunnalta muutoksesta ja vaikutuksista toimintaan?

Vastaajia pyydettiin myös antamaan esimerkkejä, miten asiakasyrityksiä on informoitu muutoksesta. Pääosa kommenteista (32/33) kuvasi erilaisia tiedonvälityskanavia, joita hyödyntämällä informaatiota on asiakasyrityksille välitetty: uutiskirje, yhteistyöpalaverit, toimintasuunnitelmapalaverit, työterveysneuvottelut, henkilöasiakastapaamiset, kotisivut jne. Yhdessä vastauksessa avattiin asiakasyrityksille jaetun informaation sisältöä:  

”Ajanvarausmahdollisuuksista ja kustannuksista. Kerrottu työfysioterapeutin roolista työkykyselvityksissä ja sen vaikutuksista.”

Asiakasyrityksiltä saatu palaute

Kyselyssä selvitettiin minkälaista palautetta työterveyshuollon asiakasyritykset ovat antaneet tai miten ne ovat reagoineet muutokseen. Kysymykseen saatiin 33 vastausta, joista pääosa (24) raportoi positiivisesta palautteesta. Asiakasyritykset ovat kiittäneet erityisesti nopeaa pääsyä työfysioterapeutille. Kahdeksan vastaajaa toi esille, ettei asiakasyrityksiltä ole tullut palautetta tai se on ollut neutraalia ja vain kaksi vastaaja kertoi negatiivisesta palautteesta (Kaikki eivät muutosta hyväksy). Osa positiivista palautetta raportoineista vastaajista toi esille, että asiakasyrityksissä on jonkin verran pelkoa kustannusten noususta.

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että työfysioterapeuttien muuttuminen työterveyshuollon ammattihenkilöiksi näyttäytyy vastaajajoukon työpaikoilla pääsääntöisesti positiivisena. Muutosta on takana vasta lyhyt seurantajakso, joten kysely toistetaan vuoden päästä seurantatiedon saamiseksi.

Lämmin kiitos kaikille vastaajille!

Koostanut järjestöpäällikkö Eve Becker