Menu
Maassa vallitsi koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Suomen hallitus linjasi maanantaina 16.3.2020 toimista koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Valmiuslaissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Asetuksella tarkennetaan rajoituksia. Hallitus antoi ottaa valmiuslait käyttöön asteittain tiistaista 17.3.2020 alkaen. Valmiuslaki tuli voimaan 17.3.2020. Asetukset oli tarkoitettu olemaan voimassa 30.6.2020 saakka, mutta ne kumottiin 16.6.2020. Eli työnantajan mahdollisuus poiketa työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja koskevista säännöksistä päättyi 16.6.2020.
Valmiuslailla lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Lue VALMIUSLAKI JA TYÖNTEKOVELVOLLISUUS
Lue myös KORONAVIRUS JA LOMAUTUS
Virustartuntojen rajaamiseksi ulkomailta palaavia työntekijöitä on saatettu määrätä kotikaranteeniin.
Tartuntatautilain mukaan viranomainen voi päättää työstä poissaolosta tai eristämisestä, jos henkilö on sairastunut tai hänen epäillään sairastuneen tai altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Lisäksi turvaamistoimena viranomainen voi määrätä altistuneen tai altistuneeksi epäillyn henkilön karanteeniin esimerkiksi kotiin.
1. Kuka maksaa korvauksen tai palkan, jos joudun karanteeniin?
Tartuntatautilain mukaan viranomainen voi päättää työstä poissaolosta tai eristämisestä, jos henkilö on sairastunut tai hänen epäillään sairastuneen tai altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Lisäksi turvaamistoimena viranomainen voi määrätä altistuneen tai altistuneeksi epäillyn henkilön karanteeniin esimerkiksi kotiin. Tämän lisäksi työnantaja voi antaa työntekijöille työsuojelumääräyksiä tai ohjeita tartuntatautien välttämiseksi.
Työntekijä saa tartuntatautilain mukaisten turvaamistoimien ajalta joko täyttä työnantajan maksamaa palkkaa / sairausajan palkkaa tai vaihtoehtoisesti Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Kelan työntekijälle maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä eikä siihen sovelleta myöskään omavastuuaikaa.
Karanteeniin asetetuille toimitetaan virallinen päätös, joka perustuu tartuntatautilakiin. Päätöksen sisällöstä riippuu, maksetaanko poissaolon ajalta palkkaa vai täyden palkan suuruista tartuntatautipäivärahaa. Oikeus päivärahaan on myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsi on määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja ei tämän vuoksi pysty tekemään työtään.
Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy:
Päivärahaa ei makseta esimerkiksi loman ajalta tai jos henkilö tekee työtään etätyönä eikä ansionmenetystä sen vuoksi synny. Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan ilmoitus poissaolosta ja poissaoloajan palkasta.
Työnantajan ohjeistuksella tai direktiolla määräämässä karanteenissa kyse ei ole sen sijaan em. tartuntatautilain mukaisesta tilanteesta, vaan kyseessä voi olla työsuojelumääräys tai muu ohje. Silloin, kun työnantajan määräämä karanteeni ei johdu työntekijästä johtuvasta syystä, tulee karanteenin ajalta maksaa täyttä palkkaa. Työntekijästä johtuvana syynä ei voida pitää ainakaan lomamatkalta palaamista.
Esiopetus ja perusopetus – kenelle?
Esiopetus sekä perusopetuksen 1.-3. luokkien lähiopetus järjestetään niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
2. Voiko työnantaja määrätä karanteenin aikana tekemään työtehtäviä?
Työntekijän tulee terveenä ollessaan tehdä sellaisia työtehtäviä, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää asemansa perusteella. Etätöiden yhteydessä on työnantajan huolehdittava tietoliikenneyhteyksistä, työvälineistä sekä vakuutusten kattavuudesta. Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, tulee työntekijän olla myös työnantajan tavoitettavissa.
Jos taas palkkaa ei makseta vaan työntekijä saa poissaoloajalta täyden ansiokorvauksen Kelalta, työntekovelvoitetta ei ole.
3. Voiko työnantaja määrätä työntekijän etätöihin?
Työnantaja voi määrätä työntekijän etätöihin, jos se on tehtävät huomioon ottaen mahdollista. Hallituksen 16.3.2020 linjauksella julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.
4. Voiko työnantaja määrätä työntekijän lomalle varotoimena?
Jos karanteeni perustuu työnantajan eikä tartuntatautilain mukaiseen määräykseen, työnantajan tulee maksaa työpaikalta poissaolon ajalta normaali palkka. Lomapäiviä voi käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.
5. Voiko jo vahvistettua vuosilomaa siirtää toiseen ajankohtaan, jos työntekijä ei halua jäädä vuosilomalle?
Työnantaja pystyi valmiuslain voimassaa ollessa keskeyttää tarvittaessa työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa. Sen sijaan vuosilomalain antamisajankohdan määräämistä koskevasta poikkeusvaltuudesta on tässä kohden luovuttu. Näin ollen työnantajan on vuosiloman ajankohdasta määrätessään noudatettava vuosilomalain säännöksiä.
Lisäksi on huomattava, että kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus sekä valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista mahdollistavat myös viranhaltijan ja virkamiehen loman keskeyttämisen tai siirtämisen työnantajan päätöksellä, kun se on tarpeen julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä tai välttämätöntä julkisyhteisön laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.
6. Voiko työnantaja keskeyttää vuosiloman?
Kyllä, valmiuslain nojalla työnantaja pystyi 16.3-16.6.2020 välillä käskeä työntekijää keskeyttämään lomaansa ja palaamaan töihin.
7. Voiko työnantaja vaatia viranhaltijoita tai työntekijöitä ilmoittamaan vapaa-ajan ulkomaanmatkoista esimiehelle?
Työntekijän vapaa-ajan käyttö ei tavanomaisesti kuulu työnantajalle. Työnantaja voi kuitenkin antaa määräyksen karanteenista, jos työntekijä on ollut ulkomailla. Määräys perustuu työsuojeluun, joka on työnantajan velvoite. Tällöin työntekijän tulee käytännössä kertoa, että on tullut ulkomailta.
On tärkeää, että jokainen kantaa vastuunsa myös siviilielämässä, ja noudattaa viranomaisohjeita. Etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevia kuten vanhuksia ja pitkäaikaissairaita on suojeltava.
On ohjeistettu epidemia-alueilta palaavia potilastyötä tekevien pysymään kotona 7-14 vrk ajan. Toisaalta HUS on ilmoittanut, että heidän työntekijänsä saavat tulla suoraan töihin.
Koronaviruksen aiheuttama tilanne on poikkeuksellinen ja monisyinen. Viranomaiset (THL ja STM) ovat antaneet suosituksia ulkomailta palaavien henkilöiden jäämisestä kotiin/etätöihin 14 pv ajaksi matkalta palattuaan. Viranomaisten suosituksia tulee lähtökohtaisesti kaikkien noudattaa. HUS:n poikkeustilanteita koskeva linjaus liittyy sen henkilöstöön tiettyjen elintärkeiden toimintojen ja terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi. Suora työhönpaluu lomien jälkeen edellyttää HUS:n ohjeen mukaan esimiehen tarveharkintaa välttämättömän resurssin turvaamiseksi ja tietysti työntekijän oireettomuutta. Ohjeen mukaan edellytetään myös hengityssuojan käyttöä ja kontaktien välttämistä. Työnantaja kantaa viimekätisen vastuun päätöksistä.
8. Voiko työnantaja määrätä töihin perhevapaalta koronaviruksen takia
Sinua ei voida määrätä työhön, jos sinulla on kotona jatkuvaa huolenpitoa tarvitseva lapsi tai muu henkilö, jonka hoitoa ei voida järjestää muuten. Tämä koskee myös omaishoitoa.
9. Voiko työnantaja keskeyttää työntekijän opintovapaan tai vuorotteluvapaan ja määrätä töihin?
Valmiuslain aikana varauduttiin velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin.
10. Voidaanko työntekijä siirtää toisiin tehtäviin?
Valmiuslaki ei ota kantaa työtehtävien muutokseen, mutta lähtökohtaisesti työnantaja voi päättää työtehtävistä työsopimuksen rajoissa. Viranhaltijaa ei voida määrätä muuhun työhön, jos hän on nykyisessä tehtävässään tarpeellinen valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi. Työnantajalla on työsuojeluvelvoite myös poikkeusoloissa. Työnantajan pitää arvioida, voiko työntekijä työskennellä turvallisesti (ilman että perussairauden vuoksi olisi kohonnut riski saada vakava koronavirusinfektio). Tarvittaessa konsultoidaan työterveyslääkäriä. Lisäksi on tärkeää huolehtia riittävästä suojautumisesta ja perehdytyksestä siirryttäessä uusiin tehtäviin.
11. Saako poikkeusolojen aikana teettää pidempiä työpäiviä?
Ylityötä ja lepotaukoja koskevista säännöksistä voitiin poiketa tilapäisesti valmiuslain voimassa ollessa (16.3.-16.6.2020). Käytännössä siis lepoaikoja voitiin lyhentää ja ylityön enimmäismäärää kasvattaa. Tämä tarkoittaa, että poikkeusolojen voimassa ollessa työvuorojen väliin ei tarvitse jäädä vähintään 11 tunnin mittaista keskeytymätöntä lepoaikaa, eikä työntekijälle tarvitse antaa viikoittaista vähintään 35 tunnin mittaista yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Työntekijälle ei tarvitse myöskään antaa työvuoron aikana ruokataukoa, jonka aikana tämä voi poistua työpaikalta. Poikkeaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle.
12. Entä jos haluan irtisanoutua työpaikastani?
Työntekijän irtisanoutuessa työnantaja pystyi valmiusalain aikana (16.3-16.6.2020) pidentämään noudatettavaa irtisanomisaikaa neljään kuukauteen työsopimuslain ja työehtosopimusmääräyksen estämättä. Soveltamisen edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Työterveyshuollossa, jossa edelleen lomautetaan, ei soveltamisedellytys täyty eli työnantajalla ei ole mahdollisuutta pidentää irtisanomisaikaa.
13. Voiko työnantaja purkaa työsopimuksen koeaikana taloudellisella tai tuotannollisella perusteella?
Koronavirusepidemian takia työlainsäädäntöön on tehty ajalle 16.3.-31.12.2020 määräaikainen muutos. Koeaikaa koskevaa säännöstä on muutettu siten, että työsopimus voidaan koeaikana purkaa myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.